KORJAAMINEN*REDESIGN*UPCYCLING Vaatteen kiertotalouden pyhä kolminaisuus

#korjaaminen #redesign #muuntaminen #upcycling #uusiotuottaminen

Kirjasin tähän kolme keskeistä kiertotalouden osa-aluetta, jotka liittyvät vaatteen elinkaaren pidentämiseen ja uusiotuotantoon. Nämä toimet edistävät resurssitehokkuutta ja säästävät ehtyviä luonnonvaroja. Kaikissa näissä uinuu vielä lähes täysin valjastamaton potentiaali, haettiin sitten pientoimijuuden kautta työllistymistä tai teollisen mittakaavan mallia. Liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia on, niitä tulisi nyt vain kehittää!

Hei kaikki, 
Juuri tänä aamuna olin ensimmäisessä palaverissa Aallolla, jossa käsiteltiin useita mielenkiintoisia aiheita. Erityisesti halusin varmistaa itselleni ja koko alan kehitykselle tärkeän asian: terminologian. Oikean termin käyttö on erityisen tärkeää kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta puhuttaessa, sillä nämä aiheet ovat ajankohtaisia nyky-yhteiskunnassa. Haasteena on se, että akateeminen tutkimus aiheesta on vielä alkuvaiheessa, eikä terminologia ole vakiintunut, ja suomenkieliset vastineet puuttuvat. Vaikka olen itse luennoinut ja opettanut aihetta jo useita vuosia, on minulle jäänyt hämäräksi, miten akateeminen maailma suhtautuu aiheeseen ja miten se näkee, miten alan kehittyvä terminologia suhteutuu konkretiaan. Nyt aloitettuani työt Aallolla, on minulle entistä tärkeämpää, että puheeni ja edesottamukseni ovat linjassa tämän hetken konsensuksen kanssa. 

Palaverin jälkeen koin hetken jonkinlaista hämmennystä, sillä aiempaan verrattuna pöydälle oli tipahtanut kokonaan uusi termi, joka toki sanana oli tuttu, mutta jota en itse ollut oikeastaan koskaan käyttänyt: REDESIGN (muuntaminen tai uusiomuotoilu - vapaa suomennos). Lähdin tämän myötä pohtimaan asiaa sen pohjalta, miten olen tähän saakka hahmottanut sitä, ja KAS… tässähän olikin ihan järkeä. Opetuksen (UPCYCLING OSAAJA) yhteydessä olen puhunut upcycling-prosessin eri tasoista. Olen liittänyt siihen muuntamisen, fuusioimisen, osittaisen upcyclingin ja kokonaisvaltaisen upcyclingin. Jaottelua on ollut pakko tehdä, sillä sillä tekemisen tapoja on monenlaisia, tai monen tasoisia. Yksi asia, jonka olen tässä yhteydessä jättänyt tietoisesti irti, on elinkaaren pidentämiseen liittyvä korjaaminen. Olen toki käynyt myös opetussisällössä tämän aihealueen läpi, mutta korostanut sitä, ettei korjaamisen osa-alue ole upcyclingia, vaan tavallaan sen esiaste, jossa olemassa olevan tuotteen elinkaarta pidennetään erilaisin toimenpitein. 

Haasteena on ollut sanoittaa nimenomaan välivaiheen metodiikkaa, eli sitä vaihetta, jossa vaate pysyy vielä samana tuotteena, mutta muuntuu toisenlaiseksi ja yleensä toimivammaksi. Nyt tämän lyhyen keskustelun kautta pystyin hahmottamaan jaottelua selkeämmin ja ymmärsin myös Aalto-yliopiston kantaa terminologian käytössä.
Kirjasin tähän kolme keskeistä kiertotalouden osa-aluetta, jotka liittyvät vaatteen elinkaaren pidentämiseen ja uusiotuotantoon. Nämä toimet edistävät resurssitehokkuutta ja säästävät ehtyviä luonnonvaroja. Kaikissa näissä uinuu vielä lähes täysin valjastamaton potentiaali, haettiin sitten pientoimijuuden kautta työllistymistä tai teollisen mittakaavan mallia. Liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia on, niitä tulisi nyt vain kehittää!

1. KORJAAMINEN 
Korjaaminen viittaa tuotteen korjaamiseen tai huoltamiseen liittyviin elinkaarta pidentäviin toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on, että tuote palautuu edelleen käyttöön ja pysyy toimivana sekä käyttökelpoisena pidempään. Korjaaminen ei kuitenkaan muuta tuotteen esteettisiä attribuutteja, vaan tuote joko palautetaan alkuperäiseen ulkoasuun korjaamalla tai siihen esimerkiksi vaihdetaan komponentti (esim. vetoketju) rikkoutuneen tilalle.  

Tavoite: Elinkaaren pidentäminen sellaisenaan vähentää jätteen määrän syntyä ja resurssien kulutusta. Korjaaminen mahdollistaa tuotteen käytön jatkamisen ilman suuria muutoksia tai tuotannollisia prosesseja. Korjaaminen voi olla myös mahdollista toteuttaa teollisessa mittakaavassa, jos se implementoidaan osaksi olemassa olevan brändin mallistoa ja otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa niin, että se siirretään myyntiin ja kuluttajalle tietynlaisen palvelupaketin kanssa. Tällöin esimerkiksi brändi voi yhteistyössä ompelimon kanssa toteuttaa mallistonsa tiettyihin tuotteisiin systemaattisia korjaustöitä, ja näin ollen niitä voidaan toteuttaa useita kerralla vaiheistetusti.

Esimerkki: Vaatteeseen on tullut reikä tai sen vetoketju on hajonnut. Reikä paikataan, ja hajonnut vetoketju vaihdetaan uuteen.  

2. REDESIGN / MUUNTAMINEN  
Redesign tarkoittaa olemassa olevan tuotteen muokkaamista tai muuntamista paremmaksi, jotta se vastaa paremmin käyttäjän tarpeita tai nykyaikaisia vaatimuksia. Sillä voidaan vaikuttaa tuotteen tekniseen toimivuuteen ja/tai esteettiseen toimivuuteen. Joka tapauksessa se on käytössä olevan yksittäisen tuotteen laadun parantamista, niin että tuotteen käyttöikä omistajallaan pitenee. Tätä metodia hyödynnetään lähinnä yksittäisten tuotteiden, eli ns. uniikkituotteiden, aikaansaamiseksi. 

Tavoite:Muuntaminen paremmin käytettäväksi tuotteeksi parantaa tuotteen toiminnallisuutta, esteettisyyttä tai käyttökokemusta. Redesign voi myös lisätä tuotteen houkuttelevuutta markkinoilla. Siitä voidaan myös johtaa kokoelma, mutta tuotteet eivät käy läpi varsinaista mallistointiprosessia, jossa tuotteista tehtäisiin sarjassa tuotettavia useassa koossa, vaan kuhunkin tuotettavaan tuotteeseen sovelletaan samaa muuntamis-tekniikkaa. 

Esimerkki: Vanhan vaatteen toiminnallisuuden, esteettisen olemuksen tai molempien muuntaminen korjaavin metodein modernimmaksi. Prosessissa tuotteen ulkonäkö muuttuu.  

3. UPCYCLING / UUSIOTUOTANTO  
Upcycling tarkoittaa vanhojen tai käyttämättömien materiaalien tai tuotteiden muuttamista arvokkaammiksi tai käyttökelpoisemmiksi tuotteiksi, jotka ovat erilaisia kuin alkuperäinen tuote. Upcycling-metodein uusi tuote voi edelleen ilmentää aiemman tuotteen tai tuotteiden alkuperäisiä esteettisiä ominaisuuksia, mutta se voi myös prosessin kautta menettää tunnistettavuutensa. Painotus tämän osion osalta on kuitenkin toistettavuus ja monistettavuus. Upcycling-tekniikassa alkuperäinen ylijäämämateriaali tai jo valmistunut tuote nähdään ainoastaan lähteenä uudelle tuotteelle, käytettiin lähdemateriaalia sitten osittain alkuperäisten esteettisiä ominaisuuksia hyödyntäen tai ne kokonaan pois jättäen. Upcycling-osio sisältää myös uudelleen kuiduttamisen kentän, tosin siinä osa ympäristöhyödyistä jää toteutumatta verrattuna suoraan tuotteesta tuotteeksi -luomiseen, jossa lähes kaikki alkuperäiseen tuotteeseen sitoutuneet luonnonvarat saadaan edelleen hyötykäyttöön.  

Tavoite: Systemaattinen tuotteen uusiotuottaminen vähentää jätteen määrää ja säästää jo käyttöön otettuja resursseja (mm. luonnonvaroja), samalla kun se luo sarjatuotettavia ja kestäviä tuotteita. Upcycling hyödyntää luovuutta ja innovatiivisuutta. Tämä osio on kumpaankin edelle mainittuun osioon nähden helpoiten vietävissä suuremman mittakaavan toiminnaksi.  

Esimerkki: Kuluttaja ylijäämäneulepaidoista fuusioitu yhdistelmätuote tai useista farkuista luotu upcycling-tuotemallisto.

Yhteenveto  
Korjaaminen, redesign ja upcycling ovat kaikki tärkeitä lähestymistapoja kestävän kehityksen ja kiertotalouden kontekstissa. Korjaaminen keskittyy tuotteen elinkaaren pidentämiseen sellaisenaan, redesign parantaa tuotteen käytettävyyttä ja esteettisyyttä, kun taas upcycling muuntaa vanhat tuotteet tai materiaalit uusiksi, arvokkaammiksi tuotteiksi. Kaikki nämä lähestymistavat edistävät ympäristön suojelemista ja resurssien tehokasta käyttöä.

Lyhyesti:  
KORJAAMINEN (elinkaaren pidentäminen sellaisenaan)  
REDESIGN (muuntaminen paremmin käytettäväksi tuotteeksi)  
UPCYCLING (systemaattinen ylijäämämateriaalin tai tuotteen uusiotuottaminen) 

Aiheesi korjaaminen, muuntaminen ja upcycling ovat olennaisia kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta, erityisesti vaatetusteollisuuden kontekstissa. Alla on luettelo viitteistä, jotka käsittelevät näitä teemoja akateemisesti ja liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Ne käsittelevät esimerkiksi vaatetuksen elinkaaren pidentämistä, resurssien säästöä ja kestäviä tuotantotapoja.

Viitteitä asian ääreltä:

1. Fletcher, K. (2013). Sustainable Fashion and Textiles: Design Journeys. London: Routledge.  
   - Tämä teos tutkii kestävää muotia ja vaatteiden suunnittelua kiertotalouden periaatteiden pohjalta, mukaan lukien korjaaminen ja uudelleensuunnittelu.

2. Gwilt, A. (2014). *A Practical Guide to Sustainable Fashion. London: Bloomsbury Publishing.  
   - Opas, joka käsittelee käytännönläheisesti vaatteiden suunnittelua ja tuotantoa kestävyyden ja kiertotalouden näkökulmasta. Esittelee myös keinoja muuntamiseen ja uusiotuotantoon.

3. Ellen MacArthur Foundation. (2017). *A New Textiles Economy: Redesigning Fashion’s Future.  
   - Tämä raportti tarjoaa kokonaisvaltaisen katsauksen muotiteollisuuden uudelleensuunnitteluun kiertotalouden periaatteiden mukaan, ja sisältää myös tutkimusta korjaamisesta, muuntamisesta ja uusiotuotannosta.

4. Chapman, J. (2005). *Emotionally Durable Design: Objects, Experiences and Empathy.  London: Earthscan.  
   - Chapmanin teos käsittelee tuotteiden pitkäikäisyyden lisäämistä niiden emotionaalisen arvon kautta. Tämä liittyy läheisesti korjaamiseen ja uudelleensuunnitteluun kuluttajan näkökulmasta.

5. Niinimäki, K., & Hassi, L. (2011). Emerging Design Strategies in Sustainable Production and Consumption of Textiles and Clothing. Journal of Cleaner Production, 19(16), 1876-1883. 
   - Tässä tutkimuksessa analysoidaan uusia suunnittelustrategioita, jotka liittyvät kiertotalouteen ja kestävään tekstiiliteollisuuteen, mukaan lukien muuntamisen ja uusiotuotannon vaikutukset.

6. Pal, R., & Gander, J. (2018). Modelling Environmental Value: An Examination of Sustainable Business Models within the Fashion Industry. Journal of Cleaner Production, 184, 251-263.  
   - Tämä artikkeli tutkii muotiteollisuuden kestäviä liiketoimintamalleja ja käsittelee upcyclingin ja korjaamisen merkitystä ympäristöarvon tuottamisessa.

7. Clark, H. (2008). SLOW+ FASHION—an Oxymoron—or a Promise for the Future...? Fashion Theory, 12(4), 427-446.  
   - Artikkelissa käsitellään slow fashion -liikettä, joka liittyy läheisesti korjaamiseen ja vaatteiden elinkaaren pidentämiseen, vastakohtana pikamuodille.

8. Cline, E. L. (2012). Overdressed: The Shockingly High Cost of Cheap Fashion. New York: Penguin Books.  
   - Tämä kirja syventyy pikamuodin ympäristövaikutuksiin ja korostaa vaatteiden pitkäikäisyyden ja uusiotuotannon merkitystä kestävän kulutuksen edistämisessä.

---