Lohkoketjuteknologian ja rahakkeiden mahdollisuudet elinkaaren pidentämisen yhtälössä

Artikkeli käsittelee lohkoketjuteknologian ja rahakkeiden tarjoamia mahdollisuuksia kestävyyden edistämiseksi muotiteollisuudessa, erityisesti vaatetuksen elinkaaren pidentämisen ja tekstiilijätteen vähentämisen näkökulmasta. Tässä analyysissa tarkastelen, kuinka artikkelin visio kohtaa alan todellisuuden Suomessa ja erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Olen työskennellyt upcyclingin ja vaatetuksen elinkaaren pidentämisen parissa yli 17 vuoden ajan, joten pohjaan kritiikkini omiin kokemuksiini alan palveluiden tuottamisesta.

---

Vaatteen elinkaaren pidentäminen korjaamisen ja upcyclingin avulla 

Suomen kiertotalouskenttä tarvitsee ratkaisun, joka laajentaa kestävien ompelupalvelujen saatavuutta eri puolille maata. Franchising-malli voisi tehdä tällaisista palveluista helpommin saavutettavia, mikä edistäisi kestävän kehityksen tuntemusta ja vahvistaisi Suomen asemaa ekologisen muodin kentällä. Tämän lähestymistavan avulla voitaisiin myös tukea ompelijoiden työllistymistä sekä nostaa käsityötaitojen arvostusta. Vaatteiden elinkaaren pidentäminen edustaa merkittävää askelta kohti kestävämpää muotiteollisuutta ja kiertotalouden laajentamista. Tällaiset toimenpiteet voisivat olla keskeisiä kestävän kehityksen edistämisessä ja ympäristökuormituksen vähentämisessä muotialalla.

Eko-ompelimo tarjoaa kestäviä ratkaisuja monella tasolla. Sen palveluihin kuuluu vaatteiden korjaus ja uudistaminen esimerkiksi muuttamalla vanhoja, kuluneita vaatteita uudenlaisiksi upcycling-tuotteiksi, jotka löytävät tiensä takaisin käyttöön. Näin asiakkaan arvokkaasta, mutta kenties kulahtaneesta vaatteesta saadaan tehtyä taas käyttökelpoinen ja persoonallinen osa vaatekaappia. Tämänkaltaiset palvelut kannustavat kuluttajia suosimaan korjausta ja uusiokäyttöä, mikä muuttaa kulutuskäyttäytymistä ja vähentää tarvetta jatkuvasti hankkia uusia vaatteita.
Vuodesta 2007 saakka hiottu REMAKE Eko-ompelimon konsepti on malliesimerkki siitä, kuinka vaatteiden elinkaarta voidaan pidentää korjaamisen, muokkauksen ja upcyclingin avulla, mikä vähentää tekstiilijätteen määrää ja uusien vaatteiden tarvetta. Vaatteen käyttöikää pidentämällä pienennetään sen ympäristövaikutusta merkittävästi: korjaus ja uudistaminen kuluttavat vähemmän resursseja kuin uuden vaatteen valmistus, mikä vähentää myös esimerkiksi veden ja energian kulutusta. Tämä on merkittävä ekoteko etenkin nykyisessä pikamuodin maailmassa, jossa vaatteita kulutetaan ja hylätään nopeammin kuin koskaan.

Haasteet ja esteet 

Haasteet ja esteet ovat kuitenkin merkittäviä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Erityisesti koulutuksen puute on keskeinen tekijä, joka rajoittaa korjaus- ja upcycling-palvelujen kehittymistä. Monilla kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa tai taitoja vaatteidensa korjaamiseen ja muokkaamiseen, mikä heikentää halua investoida näihin palveluihin. Koulutuksen lisääminen korjausompelun ja upcyclingin parissa olisi välttämätöntä, jotta kuluttajat ymmärtäisivät vaihtoehtojen arvon ja pystyisivät itse toteuttamaan kestävämpiä valintoja. Tämä koulutustarve on erityisen ajankohtainen, kun yhä useampi nuori ja kuluttaja on kasvanut pikamuodin kulttuurissa, joka on painottanut nopeutta ja edullisuutta.

Lisäksi ultrapika- ja ultrahalvan muodin mallit asettavat valtavia haasteita kestävän kehityksen edistämiselle. Nykypäivän kuluttajat ovat tottuneet saamaan uusia vaatteita nopeasti ja edullisesti, mikä tekee kestävämmistä vaihtoehdoista vähemmän houkuttelevia. Pikamuoti houkuttelee asiakkaita alhaisilla hinnoillaan ja lyhyillä toimitusajoillaan, mikä vaikeuttaa kestävän kehityksen periaatteiden omaksumista ja korjaamiseen perustuvan kulttuurin syntymistä. Kuluttajat saattavat kokea, että on helpompaa ja edullisempaa ostaa uusia vaatteita kuin investoida korjauspalveluihin tai omien vaatteidensa muokkaamiseen.

Suomessa yritys- ja liiketoimintakenttä on vahvasti TECH-orientoitunut, mikä usein ohjaa huomion kohti teknologisia innovaatioita ja nopeita liiketoimintamalleja. Käsityöläisyyttä ei aina nähdä varteenotettavana liiketoiminnan kehittämisen suuntana, mikä on osa suurempaa asennemuutosta, jota tarvitaan. Käsityötaitojen ja kestävien käytäntöjen arvostus on vähäisempää, ja tämä saattaa estää mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja muotiteollisuudessa. 

Nämä haasteet korostavat tarvetta laajentaa koulutusta ja tietoisuutta kestävästä muodista ja kiertotaloudesta. Tavoitteena on saada yhä useampi kuluttaja ymmärtämään korjaamisen ja upcyclingin hyödyt, sekä luomaan uusia liiketoimintamalleja, jotka tarjoavat vaihtoehtoja pikamuodille. Ilman tehokasta koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä on vaikeaa siirtyä pois pikamuodin otteesta ja kohti kestävämpää kulutuskulttuuria. Koulutuksen puute, asenne haasteet ja pikamuodin aiheuttamat paineet ovat haasteita, joita on käsiteltävä, jotta REMAKE Eko-ompelimo ja muut kestävät vaihtoehdot voivat saavuttaa tavoitteensa ja vaikuttaa positiivisesti muotiteollisuuteen.
​
Koulutusalustat ja osaamisen kehittäminen

Koulutusalustat ja osaamisen kehittäminen ovat ratkaisevia tekijöitä, kun tarkastellaan mahdollisuuksia pidentää vaatteen elinkaarta ja edistää kestäviä käytäntöjä muotiteollisuudessa. Koulutuksen puute on merkittävä este korjaus- ja upcycling-palvelujen kehittämisessä, mutta tämä haaste voidaan kohdata tehokkaasti REMAKE:n UPCYCLING-osaajakoulutuksen avulla.

Tämä koulutusohjelma tarjoaa perusteellisen perehdytyksen korjausompeluun ja kestävyysnäkökulmiin, kehittäen osaajia, jotka ymmärtävät kiertotalouden merkityksen vaatteiden elinkaaren pidentämisessä. Koulutus tarjoaa syvällistä tietoa korjausompelun käytännöistä sekä materiaalin uudelleenkäytön tekniikoista, mikä on olennaista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma keskittyy tarjoamaan käytännön taitoja ja tietoa, joiden avulla osallistujat voivat itsenäisesti toteuttaa kestäviä valintoja vaatteidensa suhteen.

Koulutuksen kesto on kymmenen viikkoa, ja se kattaa laajan kirjon aiheita, kuten tuotteistamisen ja muotoilun. Osallistujat oppivat, miten ylijäämämateriaaleista voidaan valmistaa upcycling-tuotteita, ja he saavat käytännön tietoa suunnittelun, viimeistelyn ja brändäyksen periaatteista kestävyyden näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään korjausompelun tekniikoihin ja siihen, miten vaatteita voidaan uudistaa käyttökelpoisiksi, mikä vähentää tekstiilijätteen määrää ja nostaa vaatteiden arvoa.

Liiketoiminnan ja yrittäjyyden näkökulmasta koulutus tarjoaa osallistujille valmiuksia muuttaa osaamisensa käytännön toimenpiteiksi. Koulutuksessa käsitellään hinnoittelua, tuotantotapoja sekä yrittäjyyden perusperiaatteita, mikä tukee kestävän liiketoimintamallin kehittämistä. Osallistujat saavat räätälöityjä oppimispolkuja omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan, olipa kyse korjausompelusta, suunnittelusta tai myyntitaidoista.

UPCYCLING-osaajakoulutus on siten keskeinen ratkaisu koulutuksen puutteeseen, sillä se tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ja tietoa, jotka auttavat kuluttajia ja ammattilaisia ymmärtämään ja toteuttamaan kestävämpiä valintoja. Tällaiset koulutusohjelmat vahvistavat alan osaamista ja edistävät liiketoimintakäytäntöjä, jotka keskittyvät kestäviin ratkaisuihin. Tämä osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, jotta muotiteollisuudessa voidaan siirtyä kestävämpään suuntaan ja vastata nykyisiin haasteisiin.

Lohkoketjut ja avoin lähdekoodi – case Trashion/Remade Open Source -mallisto 

Lohkoketjuteknologian ja avoimen lähdekoodin yhdistämisessä piilee valtava potentiaali tekstiilialan kiertotalouden tukemisessa. Tämä nähtiin jo vuonna 2014, kun julkaistiin Suomen ensimmäinen Open Source -mallisto Trashion/Remade yhteistyössä vastuullisuusvaikuttaja ja bloggaaja Outi Pyyn kanssa. Tässä mallistossa kestävyys ja yhteisöllinen tiedonjako toteutuivat: jokainen saattoi ladata malliston kaavat ja ompeluohjeet ilmaiseksi, ja ommella niistä vaatteita käyttäen vanhoja t-paitoja.

Trashion/Remade on esimerkki siitä, kuinka avoimuuteen perustuvat ratkaisut voivat tukea sekä kestävän muodin kehitystä että yhteisön osallistumista. Mallisto julkaistiin verkossa ilmaiseksi, ja vaikka sen aikaiset ohjeet eivät olleet visuaalisesti viimeistellyimpiä, idea oli uraauurtava: jokaisella oli mahdollisuus soveltaa omia taitojaan ja luoda uutta kierrätysmateriaalista. Kokoelmasta tuli nopeasti suosittu, ja kahden kuukauden markkinointi- ja viestintäjakson aikana kansioiden katselumäärä kohosi lähes 30 000:een. Tämä osoitti, että yhteisöllinen tekeminen, tiedon avoin jakaminen ja kestävät materiaaliratkaisut kiinnostivat laajaa yleisöä.

Lohkoketjuteknologia voisi tulevaisuudessa tehostaa vastaavia projekteja entisestään, sillä lohkoketjun avulla kaavojen ja ohjeiden alkuperä voitaisiin varmistaa ja niiden käyttöä seurata. Tämä mahdollistaisi malliston ohjeiden ja palautteiden tallentamisen turvallisesti, ja yhteisö voisi kehittää ohjeita yhdessä. Lisäksi Trashion/Remaden mallit ovat edelleen vapaasti ladattavissa, ja sosiaalisen median kautta jokainen voi jakaa omia luomuksiaan #trashionremade- ja #opensource-tunnisteilla.

Rahakkeet ja kanta-asiakasjärjestelmät — case THRIFT Second Hand 

Rahakkeiden käyttö kiertotalouden liiketoimintamalleissa tarjoaa merkittävän kannustimen sekä kuluttajille että palveluntarjoajille. Testasimme omaa rahakejärjestelmää THRIFT Second Hand -toiminnan aikana, jonka toteutuksessa palkitseminen oli keskeisessä roolissa. Vuosina 2012–2016 toimineessa THRIFTissä asiakkaita kannustettiin kierrättämään tekstiilejä ja tekemään kestävämpiä valintoja konkreettisten etujen avulla.
THRIFT Second Handin kanta-asiakasohjelmassa asiakkaat saivat jokaisesta kierrätykseen tuodusta vaate kassista kanta-asiakaspisteitä, joita oli mahdollista käyttää joko uusiin second hand -ostoksiin tai vaatekorjauspalveluihin. Pistejärjestelmä teki kiertotaloudesta asiakkaille houkuttelevampaa: jokainen toimitettu kassillinen kierrätykseen tuotti viisi pistettä, joista jokainen vastasi yhtä euroa. Asiakas saattoi myös valita vaatteiden jatkokäyttötavan: korjattavaksi ompelimoon, myyntiin second hand -hyllyille tai uusiokäyttöön komponenteiksi.

Tämä THRIFTin kanta-asiakasohjelma edusti varhaista rahakepohjaisen kiertotalousmallin testausta ja osoitti, kuinka palkitsemiseen perustuva järjestelmä voi tehokkaasti lisätä kuluttajien sitoutumista kestäviin käytäntöihin. Se on myös esimerkki siitä, miten rahakkeet tai pisteet voivat toimia vaihtoehtoisena ”valuuttana” kestävän kulutuksen ekosysteemissä, mikä voi rohkaista kuluttajia antamaan vaatteille uuden elämän sen sijaan, että ne päätyisivät jätteeksi.

Samalla tavalla lohkoketju- ja rahakejärjestelmiä voidaan hyödyntää nykyaikaisessa kiertotalousmallissa sitouttamalla asiakkaat entistä tehokkaammin mukaan kestävän kehityksen prosesseihin. Kuluttajille voidaan tarjota pisteitä tai rahakkeita korjauspalvelujen hyödyntämisestä, kunnostettujen vaatteiden ostamisesta tai materiaalien kierrättämisestä. Näin THRIFTin kokemus toimii arvokkaana taustana uusille rahakepohjaisille järjestelmille, jotka mahdollistavat laajemman, palkitsemiseen perustuvan kiertotalousmallin kehittymisen muotialalla.

Ekosysteemit ja yhteistyö — teorian ja käytännön ristiriita

Kiertotalouden liiketoimintamallien kehittäminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä näkemys on oikea, mutta käytännössä yhteistyö on Suomessa haastavaa. Artikkelissa kuvattu lohkoketjuekosysteemi, joka yhdistäisi korjaajat, valmistajat ja kuluttajat, voisi ideaalitilanteessa toimia, mutta käytännössä toteutus on monimutkainen prosessi. Alan asiantuntijat ovat hajallaan, ja yhteistyö yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on usein hidasta. Esimerkiksi yrittäessäni kontaktoida Sitraa REMAKE-ompelimokonseptin ketjuistamisesta, kohtasin suuria vaikeuksia löytää sopivaa asiantuntijaa.

Byrokraattiset esteet eivät tue ketterän ekosysteemin kehitystä. Tämän vuoksi olemme kaukana siitä, että kestävä liiketoimintamalli olisi toimiva. Pienet ja keskisuuret yritykset jäävät usein suurten toimijoiden varjoon, vaikka ne voivat olla innovaatioiden eturintamassa. Tämä heijastaa laajempaa asennetta, jossa kestävää kehitystä ei vielä täysin arvosteta osana liiketoimintaa.

Suurten toimijoiden rooli on usein ongelmallinen, sillä ne voivat hyödyntää pienempien yritysten innovaatioita ilman todellista yhteistyötä. Tämä ei ainoastaan heikennä pk-yritysten mahdollisuuksia, vaan myös rajoittaa innovaatioiden syntymistä. Kestävän kehityksen mallien onnistuminen edellyttää hallinnon ja yhteisöjen osallistumista, mutta Suomessa julkiset tukitoimet kiertotalouden tueksi ovat edelleen vähäisiä. 

Pk-yrityksille ei ole juurikaan resursseja innovatiivisten kestävän kehityksen palvelujen tuottamiseen. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia sekä asenneilmapiirin muutosta. Kestävän kehityksen arvojen omaksuminen liiketoimintastrategioihin on välttämätöntä, jotta pk-yritykset voivat integroida lohkoketjuteknologiaa ja kehittää uudenlaisia ekosysteemejä. Asennemuutos helpottaisi yhteistyötä ja innostaisi kuluttajia sekä yrityksiä investoimaan kestäviin ratkaisuihin.

Johtopäätös
Artikkelin analyysi lohkoketjuteknologian ja rahakkeiden mahdollisuuksista kestävän muodin kiertotaloudessa paljastaa, että vaikka visiot ovat lupaavia, niiden toteuttaminen on todellisten haasteiden myötä monimutkaista. Kestävä muotiteollisuus voi hyötyä lohkoketjun ja rahakkeiden tarjoamista innovatiivisista ratkaisusta, mutta Suomen liiketoimintaympäristö asettaa merkittäviä esteitä pk-yrityksille. Koulutuksen puute, asenteiden muuttaminen ja yhteistyön tehostaminen eri toimijoiden välillä ovat avaintekijöitä, jotka voivat mahdollistaa kestävien kiertotalousmallien kehittymisen.
REMAKE
kaltaiset eko-ompelimo-konseptit ja UPCYCLING-osaajakoulutukset tarjoavat käytännön työkaluja ja tietoa, mutta niiden vaikutus jää rajoitetuksi ilman laajempaa tukea ja sitoutumista. Pienten ja keskikokoisten yritysten on saatava riittävästi resursseja ja kannustimia innovoida ja kehittää uusia liiketoimintamalleja, joissa lohkoketjut ja rahakkeet voivat vaikuttaa positiivisesti.
Lopulta kiertotalouden mahdollisuudet avautuvat vain, kun luodaan toimiva ekosysteemi, jossa julkiset ja yksityiset toimijat tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa. Tämä vaatii myös kulttuurista muutosta, jossa käsityöläisyyttä ja kestävää kehitystä arvostetaan enemmän. Ainoastaan näin voimme rakentaa kestävämmän tulevaisuuden muotiteollisuudelle, jossa jokainen vaate saa mahdollisuuden elää pitempään ja vähemmällä ympäristökuormituksella.