KESTÄVÄ KEHITYS KUNTAPOLITIIKAN OHJENUORAKSI
Planeettamme ei ole ehtymätön raaka-ainevarasto, mutta kohtelemme sitä kuin se olisi. Sen rajat ovat tulleet vastaan. Meillä on mahdollisuus muuttaa vielä kehityksen suunta, mutta vain jos päätöksenteko pohjautuu kestävän kehityksen periaatteille ja kiertotalouden toimintamalleille kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Enkä puhu pelkästään kierrättämisestä ja kulutuksen vähentämisestä, vaan myös täysin uudenlaisista toiminta- ja liiketoimintamalleista, jotka varmistavat muun muassa reilumman tulonjaon. Meillä on käsissämme kaikki hyvän ja kestävän elämän edellytykset, mutta tarvitsemme ihmisiä, jotka ajavat rohkeasti kestävyysajattelua kuntien päätöksentekoon.
Olen toiminut kestävän kehityksen piirissä lähemmäs viisitoista vuotta. Itselleni se on ollut luonnollista, sillä yritykseni arvot ja toiminta nojaavat tyystin kestävään kehitykseen. Viimeisinä vuosina on myös puhuttu paljon kiertotaloudesta ja siihen liittyvistä ajattelu- ja toimintamalliuudistuksista. Mielenkiintoista onkin ollut huomata asiaan perehtyessä ja sen suhdetta kestävään kehitykseen pohtiessa, että nämä kaksi asiaa nivoutuvat täydellisesti toisiinsa. Yksinkertaisuudessaan voisi sanoa, että kestävä kehitys luo viitekehyksen sille, miten kiertotalouden mallia tulisi soveltaa yhteiskunnassa.
Pari faktaa kestävästä kehityksestä
Kestävä kehitys tai “kekeily” on varmasti monelle todella tuttu aihepiiri. Tosin usein se tuntuu typistyvän jätteiden lajittelun uudelleen järjestämiseen tai muuhun kierrätykseen liittyvään seikkaan. Mitä sitten on kestävä kehitys?
Kestävä kehitys on kaikkialla yhteiskunnassa tapahtuva muutosprosessi, jonka tarkoituksena on varmistaa hyvän elämän edellytykset seuraaville sukupolville. Siihen sisältyvät ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
Ekologinen kestävyys edellyttää, että ihmisen toiminta ei vaaranna ja tuhoa luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemejä ja kantokykyä.
Taloudellinen kestävyys on tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Taloudellinen kestävyys on elinkeinoelämän tasapainoa luonnon kanssa. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta.
Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä ovat tasavertaiset ihmisarvot ja hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Keskeisinä kysymyksinä ovat tasa-arvo, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto sekä koulutus. Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa ihmiset kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa mm. päätöksentekoon.
Lainaan seuraavaan suoraan tekstit YK:n sivustolta, sillä mitäpä tätä nyt uudelleen muotoilemaan: “YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. Kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17 ja niillä on yhteensä 169 alatavoitetta.
Lähde: Agenda2030 Kestävän kehityksen 17 päätavoitetta.
Kestävän kehityksen ja kiertotalouden suhde
Yleensä kiertotalous liitetään kierrätykseen ja asioiden huoltamiseen ja korjaamiseen. Kiertotalous on kuitenkin paljon enemmän. Kiertotaloudesta puhuttaessa pääpaino ja huomio kiinnittyvät tällä hetkellä voimakkaasti erilaisten tuotantoprosesseissa syntyneen ylijäämän käyttöön ns. suljettujen ketjujen tai suljetun kierron kautta, mutta kokonaisuudessa on kyse myös tuotantoprosessien takana olevien liiketoimintamallien ja tulonjakautumismallien uudistamisesta kestävän kehityksen mukaiseksi.
Tällä hetkellä globaalilla tasolla tuotantomekanismit ovat kaksijakoisessa mallissa, jossa kuluttaja on nk. vedenjakaja. Kuluttajaa edeltävää aikaa, eli ennen kuin tuote tai hyödyke on kuluttajan käsissä, kutsutaan preconsumer-vaiheeksi. Kuluttajan jälkeistä aikaa, eli kun tuote tai hyödyke siirtyy kuluttajan käsistä eteenpäin, kutsutaan postconsumer-vaiheeksi. Mutta se aika kun tuote tai hyödyke on kuluttajan käytössä, sivuutetaan lähes täysin tuotannollisesta näkökulmasta katsottuna. Kunhan kuluttaja ostaa mahdollisimman paljon mahdollisimman tuottavassa tahdissa. Se mitä kulutushyödykkeille tapahtuu tämän jälkeen ei alkuperäistä tuottajaa kiinnosta. Esitän seuraavassa pohdintoni siitä, miten mallin voisi muuntaa kolmijakoiseksi nostamalla kuluttaja keskeiseen rooliin ja aktiiviseksi osaksi kulutusketjua.
Kiertotalous liittyy lähes kaikkiin 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen, mutta aivan erityisesti ihmisarvoiseen työhön ja sen kautta tasa- ja yhdenvertaisuuden ajatukseen. Kestävän kuluttamisen ja tuottamisen innovaatioiden kautta taas luonnonvarojen ehtymisen ehkäisyyn sekä biodiversiteetin säilymiseen. Kulutamme ensin luonnonvaroja tuottaaksemme liikaa asioita, saastutamme ilmakehää ja vesistöjä siirtelemällä tätä kulutushyödykettä paikasta toiseen ja sitten tuhoamme luonnon monimuotoisuutta hallitsemattomalla jätteiden käsittelyllä.
Kun tavoitteena on saada kuluttaja ostamaan mahdollisimman paljon, mahdollisimman tuottavassa tahdissa, aiheuttaa suuria ongelmia globaalisti. Se mitä kulutushyödykkeille tapahtuu tämän jälkeen, ei alkuperäistä tuottajaa kiinnosta. Tosin tekstiili- ja muotialalla tekstiilijätteen parissa on alkanut tapahtua viime vuosina, mutta nyt hanke- ja startup-vaiheessa olevat toiminnot eivät tule ratkaisemaan vialla olevaa aiempaa ketjua ilman lisätoimia. Esitänkin seuraavassa ajatukseni siitä, miten mallin voisi muuntaa kolmijakoiseksi nostamalla kuluttajan keskeiseen rooliin ja aktiiviseksi osaksi kulutusketjua.
Olen nimennyt tämän ajatuksen, muoti- ja tekstiilialan kolmiosaiseksi kiertotalousmalliksi, jossa huomioidaan suunnittelu ja toteutus, kuluttajavaihe ja jälkikäsittely ja -kierto
ENNEN KULUTTAJAA / TUOTANNON VAIHE (PRECONSUMER)
Liiketoiminnan toiminnan muutokset:
Rakennetaan koko kierrätysprosessi uudelleen ”yhden palvelutiskin” periaatteen mukaan.
Kiertotalous osana kestävää kehitystä
Olen puhunut paljon ja opettanut kiertotalouteen littyvistä teemoista etenkin ammattiopisto-opiskelijoille Sitran rahoittamassa Kiertoon-hankkeessa, joka on osa Sitran Kiertotaloutta eri koulutusasteille -kokonaisuutta. Sen aikana luotiin roadmap toisen asteen opettajille siitä, miten he voisivat hyödyntää ja tuoda osaksi opetukstaan kiertotalouteen liityviä aihepiirejä. Niin kiertotalouteen kuin kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan kestävyyden rajoista. Planeettamme ei ole ehtymätön raaka-ainevarasto. Päin vastoin, ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn (Suomen YK-liitto). Olemme lyhyen teollistumisen aikana onnistuneet saattamaan planeettamme eräänlaiseen involuutio (surkastumis) prosessiin, jonka viitteitä näkyy kaikkialla luonnossa. Ja mistä tämä pohjimmiltaan johtuu? Onko arvoissamme globaalisti jotain vinossa – voisi olettaa, jos katsotaan mitä tahansa ekologiaan ja biosfääriin liittyvää statistiikkaa.
Muutoksia on tapahduttava, ja siinä missä YK:n julistus liittyy globaalin ja erityisesti Euroopan tason toimintaan on muutoksia tapahduttava myös meissä kaikissa. Haluan tässä lainata erittäin paljon arvostamani Arto O. Salosen näkemystä.
“Tulevaisuuden toivoa luova ekososiaalinen sivistys on inhimillisen kasvun kautta saavutettua ymmärrystä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Rajallisen maapallon olosuhteet tunnistava sivistys tavoittelee sitä, että hyvä elämä on mahdollista kaikille ja aina. Se on paljon, mutta vähempää ei sivistyneen ihmisen eettisyys salli. Kehityksen kestävyys edellyttää omien valintojen seuraamusten tunnistamista ja jokapäiväisten valintojen vastuullisuutta”.
Jotta muutoksia ja edistystä kestävyyden osalta voi tapahtua globaalilla tai valtiollisella tasolla, täytyy muutoksia luoda, ottaa käyttöön ja mallintaa ensin pienemmässä mittaluokassa, kuten kunnassa! Jotta kunnassa tapahtuisi muutoksia, on oltava olemassa ihmisiä, jotka rohkeasti ajavat kestävyysajattelua eri rakenteisiin ja löytävät ne toimijat ja aloitteet, joita voidaan lähteä edistämään kunnassa ja sitä myöten mallintamaan valtakunnalliseen käyttöön! https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys
#kiertotalous #kestäväkehitys #kestävyys #uudistus #muutos #ympäristö #luonnonvarat #biodiversiteetti #yhteiskunnallinenyrittäjyys #arvopohja #yrittäjyys #muutos #mahdollistaja #ydinarvot #yhteiskunta
Lähteet:
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskunnallinen_yritt%C3%A4jyys
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_yritys
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskunnallinen_yritys_-merkki
- https://www.remake.fi/yritys.html -https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestava-kehitys/kestavan-kehityksen-tavoitteet
- https://artosalonen.com/?s=kest%C3%A4v%C3%A4+kehitys
Planeettamme ei ole ehtymätön raaka-ainevarasto, mutta kohtelemme sitä kuin se olisi. Sen rajat ovat tulleet vastaan. Meillä on mahdollisuus muuttaa vielä kehityksen suunta, mutta vain jos päätöksenteko pohjautuu kestävän kehityksen periaatteille ja kiertotalouden toimintamalleille kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Enkä puhu pelkästään kierrättämisestä ja kulutuksen vähentämisestä, vaan myös täysin uudenlaisista toiminta- ja liiketoimintamalleista, jotka varmistavat muun muassa reilumman tulonjaon. Meillä on käsissämme kaikki hyvän ja kestävän elämän edellytykset, mutta tarvitsemme ihmisiä, jotka ajavat rohkeasti kestävyysajattelua kuntien päätöksentekoon.
Olen toiminut kestävän kehityksen piirissä lähemmäs viisitoista vuotta. Itselleni se on ollut luonnollista, sillä yritykseni arvot ja toiminta nojaavat tyystin kestävään kehitykseen. Viimeisinä vuosina on myös puhuttu paljon kiertotaloudesta ja siihen liittyvistä ajattelu- ja toimintamalliuudistuksista. Mielenkiintoista onkin ollut huomata asiaan perehtyessä ja sen suhdetta kestävään kehitykseen pohtiessa, että nämä kaksi asiaa nivoutuvat täydellisesti toisiinsa. Yksinkertaisuudessaan voisi sanoa, että kestävä kehitys luo viitekehyksen sille, miten kiertotalouden mallia tulisi soveltaa yhteiskunnassa.
Pari faktaa kestävästä kehityksestä
Kestävä kehitys tai “kekeily” on varmasti monelle todella tuttu aihepiiri. Tosin usein se tuntuu typistyvän jätteiden lajittelun uudelleen järjestämiseen tai muuhun kierrätykseen liittyvään seikkaan. Mitä sitten on kestävä kehitys?
Kestävä kehitys on kaikkialla yhteiskunnassa tapahtuva muutosprosessi, jonka tarkoituksena on varmistaa hyvän elämän edellytykset seuraaville sukupolville. Siihen sisältyvät ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
Ekologinen kestävyys edellyttää, että ihmisen toiminta ei vaaranna ja tuhoa luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemejä ja kantokykyä.
Taloudellinen kestävyys on tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Taloudellinen kestävyys on elinkeinoelämän tasapainoa luonnon kanssa. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta.
Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä ovat tasavertaiset ihmisarvot ja hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Keskeisinä kysymyksinä ovat tasa-arvo, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto sekä koulutus. Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa ihmiset kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa mm. päätöksentekoon.
Lainaan seuraavaan suoraan tekstit YK:n sivustolta, sillä mitäpä tätä nyt uudelleen muotoilemaan: “YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. Kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17 ja niillä on yhteensä 169 alatavoitetta.
Lähde: Agenda2030 Kestävän kehityksen 17 päätavoitetta.
Kestävän kehityksen ja kiertotalouden suhde
Yleensä kiertotalous liitetään kierrätykseen ja asioiden huoltamiseen ja korjaamiseen. Kiertotalous on kuitenkin paljon enemmän. Kiertotaloudesta puhuttaessa pääpaino ja huomio kiinnittyvät tällä hetkellä voimakkaasti erilaisten tuotantoprosesseissa syntyneen ylijäämän käyttöön ns. suljettujen ketjujen tai suljetun kierron kautta, mutta kokonaisuudessa on kyse myös tuotantoprosessien takana olevien liiketoimintamallien ja tulonjakautumismallien uudistamisesta kestävän kehityksen mukaiseksi.
Tällä hetkellä globaalilla tasolla tuotantomekanismit ovat kaksijakoisessa mallissa, jossa kuluttaja on nk. vedenjakaja. Kuluttajaa edeltävää aikaa, eli ennen kuin tuote tai hyödyke on kuluttajan käsissä, kutsutaan preconsumer-vaiheeksi. Kuluttajan jälkeistä aikaa, eli kun tuote tai hyödyke siirtyy kuluttajan käsistä eteenpäin, kutsutaan postconsumer-vaiheeksi. Mutta se aika kun tuote tai hyödyke on kuluttajan käytössä, sivuutetaan lähes täysin tuotannollisesta näkökulmasta katsottuna. Kunhan kuluttaja ostaa mahdollisimman paljon mahdollisimman tuottavassa tahdissa. Se mitä kulutushyödykkeille tapahtuu tämän jälkeen ei alkuperäistä tuottajaa kiinnosta. Esitän seuraavassa pohdintoni siitä, miten mallin voisi muuntaa kolmijakoiseksi nostamalla kuluttaja keskeiseen rooliin ja aktiiviseksi osaksi kulutusketjua.
Kiertotalous liittyy lähes kaikkiin 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen, mutta aivan erityisesti ihmisarvoiseen työhön ja sen kautta tasa- ja yhdenvertaisuuden ajatukseen. Kestävän kuluttamisen ja tuottamisen innovaatioiden kautta taas luonnonvarojen ehtymisen ehkäisyyn sekä biodiversiteetin säilymiseen. Kulutamme ensin luonnonvaroja tuottaaksemme liikaa asioita, saastutamme ilmakehää ja vesistöjä siirtelemällä tätä kulutushyödykettä paikasta toiseen ja sitten tuhoamme luonnon monimuotoisuutta hallitsemattomalla jätteiden käsittelyllä.
Kun tavoitteena on saada kuluttaja ostamaan mahdollisimman paljon, mahdollisimman tuottavassa tahdissa, aiheuttaa suuria ongelmia globaalisti. Se mitä kulutushyödykkeille tapahtuu tämän jälkeen, ei alkuperäistä tuottajaa kiinnosta. Tosin tekstiili- ja muotialalla tekstiilijätteen parissa on alkanut tapahtua viime vuosina, mutta nyt hanke- ja startup-vaiheessa olevat toiminnot eivät tule ratkaisemaan vialla olevaa aiempaa ketjua ilman lisätoimia. Esitänkin seuraavassa ajatukseni siitä, miten mallin voisi muuntaa kolmijakoiseksi nostamalla kuluttajan keskeiseen rooliin ja aktiiviseksi osaksi kulutusketjua.
Olen nimennyt tämän ajatuksen, muoti- ja tekstiilialan kolmiosaiseksi kiertotalousmalliksi, jossa huomioidaan suunnittelu ja toteutus, kuluttajavaihe ja jälkikäsittely ja -kierto
ENNEN KULUTTAJAA / TUOTANNON VAIHE (PRECONSUMER)
Liiketoiminnan toiminnan muutokset:
- Tarkistaa ja valita perusarvot, jotka toimivat biodiversiteettiä palauttavasti
- Järjestää kustannusrakenne uudelleen, arvottaa voittomarginaali uudelleen muuttamalla voitonjakoa
- Ohjata enemmän rahaa suunnitteluun, tuotantoon ja vähittäiskaupan ketjun palvelu pohjaistamiseen
- Tehdä päätöksiä vähentää uusien mallistojen tuotantomääriä (yksi pohja mallisto / vuosi ja suppeammat kausiluontoiset mallistot päällä
- Luoda suunnittelutiimille uusi suunnittelumalli pidennetyllä käyttöiän pyynnöllä.
- Suunnitella enemmän ajattomia ja unisex-kappaleita entistä koonmukaisemmalla ajattelulla
- Luoda tasoitettuja kokoelmia, joilla on erilaiset käyttöiät
- Nostaa tuotteiden laatua ja suunnittele niiden rakenne - jotta niitä voidaan muuttaa ja kiinnittää myöhemmin
- Valita ja käytä enemmän kierrätettyjä kuituja ja kankaita, jotka säästävät luonnonvaroja tehokkaammin.
- Tuottaa mahdollisimman lähellä nähdäksesi, että logistiikka on ympäristölle paras mahdollinen
- Löytää uusia tapoja pakkaamiseen ja kuljetukseen.
- Uudelleen arvioida ja päivittää jälleenmyyntiketju
- Parantaa digitaalisten alustojen tarjoamaa palvelu kattausta - hyödynnä uusia teknologioita
- Kehittää ja järjestää palvelutuotanto kaupoissa - huolto-, korjaus-, muunnos- ja lainauspalvelut. - myös edelleenmyynti?
- tuotteita voi ostaa
- tuotteita voi vuokrata / vuokrata
- tuotteet voidaan korjauttaa ja korjata
- tuotteita voidaan myydä edelleen
- tuotteita voidaan tehdä uudelleen (muokata ja uusiotuottaa - upcycling)
- uusien digitaalisten alustojen käyttöönotto. vaihtoon, edelleen myynti ja uusiotuotanto.
Rakennetaan koko kierrätysprosessi uudelleen ”yhden palvelutiskin” periaatteen mukaan.
- käytetty (suora palvelu)
- korjaus ja vaihto (suora palvelu)
- täysin uusittu (suora palvelu)
- komponenttiarkisto >> uusiotuotantoa varten (component upcylcing)
- materiaali- ja kuituarkisto >> uusiotuotantoa varten (downcycling)
- viimeinen hävittää
Kiertotalous osana kestävää kehitystä
Olen puhunut paljon ja opettanut kiertotalouteen littyvistä teemoista etenkin ammattiopisto-opiskelijoille Sitran rahoittamassa Kiertoon-hankkeessa, joka on osa Sitran Kiertotaloutta eri koulutusasteille -kokonaisuutta. Sen aikana luotiin roadmap toisen asteen opettajille siitä, miten he voisivat hyödyntää ja tuoda osaksi opetukstaan kiertotalouteen liityviä aihepiirejä. Niin kiertotalouteen kuin kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan kestävyyden rajoista. Planeettamme ei ole ehtymätön raaka-ainevarasto. Päin vastoin, ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn (Suomen YK-liitto). Olemme lyhyen teollistumisen aikana onnistuneet saattamaan planeettamme eräänlaiseen involuutio (surkastumis) prosessiin, jonka viitteitä näkyy kaikkialla luonnossa. Ja mistä tämä pohjimmiltaan johtuu? Onko arvoissamme globaalisti jotain vinossa – voisi olettaa, jos katsotaan mitä tahansa ekologiaan ja biosfääriin liittyvää statistiikkaa.
Muutoksia on tapahduttava, ja siinä missä YK:n julistus liittyy globaalin ja erityisesti Euroopan tason toimintaan on muutoksia tapahduttava myös meissä kaikissa. Haluan tässä lainata erittäin paljon arvostamani Arto O. Salosen näkemystä.
“Tulevaisuuden toivoa luova ekososiaalinen sivistys on inhimillisen kasvun kautta saavutettua ymmärrystä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Rajallisen maapallon olosuhteet tunnistava sivistys tavoittelee sitä, että hyvä elämä on mahdollista kaikille ja aina. Se on paljon, mutta vähempää ei sivistyneen ihmisen eettisyys salli. Kehityksen kestävyys edellyttää omien valintojen seuraamusten tunnistamista ja jokapäiväisten valintojen vastuullisuutta”.
Jotta muutoksia ja edistystä kestävyyden osalta voi tapahtua globaalilla tai valtiollisella tasolla, täytyy muutoksia luoda, ottaa käyttöön ja mallintaa ensin pienemmässä mittaluokassa, kuten kunnassa! Jotta kunnassa tapahtuisi muutoksia, on oltava olemassa ihmisiä, jotka rohkeasti ajavat kestävyysajattelua eri rakenteisiin ja löytävät ne toimijat ja aloitteet, joita voidaan lähteä edistämään kunnassa ja sitä myöten mallintamaan valtakunnalliseen käyttöön! https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys
#kiertotalous #kestäväkehitys #kestävyys #uudistus #muutos #ympäristö #luonnonvarat #biodiversiteetti #yhteiskunnallinenyrittäjyys #arvopohja #yrittäjyys #muutos #mahdollistaja #ydinarvot #yhteiskunta
Lähteet:
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskunnallinen_yritt%C3%A4jyys
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_yritys
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskunnallinen_yritys_-merkki
- https://www.remake.fi/yritys.html -https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestava-kehitys/kestavan-kehityksen-tavoitteet
- https://artosalonen.com/?s=kest%C3%A4v%C3%A4+kehitys
