SYNERGIA
KESTÄVÄ KEHITYS, YRITTÄJYYS, TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS, KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA JA TERAPIAPALVELUT
Olen pitkään yrittäjyyteni aika seurannut oman alani kautta niin itse yrittämisen, koulutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan kenttää ja myös ponnistellut sen eteen, että näille alueille saataisiin uudistuksia. Kaiken ytimessä itselläni on kuitenkin kestävä kehitys, jonka olen nostanut ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi ohjaajaksi agendallani.
Tässä seuraavassa on kirjoittamani artikkeli ja Vasemmiston kuntavaaliohjelmasta ne kohdat joiden välillä näen selkeää synergia mahdollisuutta ja uudistuksen paikan.
Tässä seuraavassa on kirjoittamani artikkeli ja Vasemmiston kuntavaaliohjelmasta ne kohdat joiden välillä näen selkeää synergia mahdollisuutta ja uudistuksen paikan.
|
1. KESTÄVÄ KEHITYS KUNTAPOLITIIKAN OHJENUORAKSI
Planeettamme ei ole ehtymätön raaka-ainevarasto, mutta kohtelemme sitä kuin se olisi. Sen rajat ovat tulleet vastaan. Meillä on mahdollisuus muuttaa vielä kehityksen suunta, mutta vain jos päätöksenteko pohjautuu kestävän kehityksen periaatteille ja kiertotalouden toimintamalleille kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Enkä puhu pelkästään kierrättämisestä ja kulutuksen vähentämisestä, vaan myös täysin uudenlaisista toiminta- ja liiketoimintamalleista, jotka varmistavat muun muassa reilumman tulonjaon. Meillä on käsissämme kaikki hyvän ja kestävän elämän edellytykset, mutta tarvitsemme ihmisiä, jotka ajavat rohkeasti kestävyysajattelua kuntien päätöksentekoon. |
|
2. Vasemmistolaista yrittäjämyönteistä kuntapolitiikkaa
Helsingissä 80 prosenttia yrityksistä ilmoittaa päätoimialakseen palvelun. 13 % yrittäjistä toimivat kaupan alalla. Yhdessä nämä kaksi muodostavat enemmistön toimijoista, joiden etuja tulee ohjata ja kehittää. Perinteiset käsityö- ja palvelualojen pienyrittäjät tuottavat kuntaan tärkeitä ihmistä lähellä olevia päivittäispalveluita. Niiden säilyttämisestä ja turvaamisesta pitää tehdä selvät toimenpidesuunnitelmat etenkin nyt, kun suuret monikansalliset ketjut rynnivät maahan. Olen ollut 13 vuotta yrittäjänä kiertotalouteen pohjaavassa tekstiili- ja muotialan pioneeriyrityksessä Remakessa, minkä myötä tunnen alan haasteet ja mahdollisuudet hyvin. Mikro- ja pk-yrityksien innovaatioissa ja uudenlaisessa systeemisessä ajattelussa on suuret mahdollisuudet yhteiskuntamme ja Helsingin hyvinvoinnin edistämiseen.
"Ketterä yrittäjämyönteinen kuntapolitiikka on elinvoimaisen ja toimivan kuntaelinkeinoelämän keskiössä. Yrittäjää huomioivassa kunnassa reilu pk-yrittäjä työllistyy ja/tai työllistää reiluin kilpailukykyisin ehdoin, tarjoaa laadukkaita riisumattomia palveluita kunnalle ja kuntalaisille, sekä osallistuu veronkantoon. Yritysmyönteinen ja toimiva kuntainfrastruktuuri edellyttää joustavia kuntapoliittisia päätöksentekoelimiä ja reiluja avoimia hankintaprosesseja. Yrittäjien tuottamat palvelut vaikuttavat suoraan kunnan elinkeinoelämään, sivistys- ja vapaa-ajan toimeen, kaavoituksiin ja maankäyttöön, sekä henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin." - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Helsingissä 80 prosenttia yrityksistä ilmoittaa päätoimialakseen palvelun. 13 % yrittäjistä toimivat kaupan alalla. Yhdessä nämä kaksi muodostavat enemmistön toimijoista, joiden etuja tulee ohjata ja kehittää. Perinteiset käsityö- ja palvelualojen pienyrittäjät tuottavat kuntaan tärkeitä ihmistä lähellä olevia päivittäispalveluita. Niiden säilyttämisestä ja turvaamisesta pitää tehdä selvät toimenpidesuunnitelmat etenkin nyt, kun suuret monikansalliset ketjut rynnivät maahan. Olen ollut 13 vuotta yrittäjänä kiertotalouteen pohjaavassa tekstiili- ja muotialan pioneeriyrityksessä Remakessa, minkä myötä tunnen alan haasteet ja mahdollisuudet hyvin. Mikro- ja pk-yrityksien innovaatioissa ja uudenlaisessa systeemisessä ajattelussa on suuret mahdollisuudet yhteiskuntamme ja Helsingin hyvinvoinnin edistämiseen.
"Ketterä yrittäjämyönteinen kuntapolitiikka on elinvoimaisen ja toimivan kuntaelinkeinoelämän keskiössä. Yrittäjää huomioivassa kunnassa reilu pk-yrittäjä työllistyy ja/tai työllistää reiluin kilpailukykyisin ehdoin, tarjoaa laadukkaita riisumattomia palveluita kunnalle ja kuntalaisille, sekä osallistuu veronkantoon. Yritysmyönteinen ja toimiva kuntainfrastruktuuri edellyttää joustavia kuntapoliittisia päätöksentekoelimiä ja reiluja avoimia hankintaprosesseja. Yrittäjien tuottamat palvelut vaikuttavat suoraan kunnan elinkeinoelämään, sivistys- ja vapaa-ajan toimeen, kaavoituksiin ja maankäyttöön, sekä henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin." - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
3. Yhteiskunnallisilla yrityksillä työmahdollisuuksia
Yhteiskunnallisen yrityksen statusta saa käyttää yritys, joka pyrkii toiminnallaan ratkaisemaan jonkin yhteiskunnallisen ongelman tai toimintahäiriön eli jolla on selkeä yhteiskunnallinen tavoite tai missio! Yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa ohjaavat vahvat arvot, ja sen voitonjako on rajoitettu niin, että yrityksen on käytettävä valtaosa voitosta yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Uskon, että tulevaisuudessa yhä useammat yritykset toimivat, tai niiden tulisi toimia, kuten yhteiskunnalliset yritykset, joiden tuottamat hyödyt yhteiskunnalle ovat moninaiset. Kun yhä useampi kestävälle arvopohjalle rakennettu yritys ohjaa voittoaan yhteiskunnallisen hyvän kehittämiseen, voittaa siinä yritys, yhteiskunta ja kuntalaiset. Yhteiskunnallisten yritysten toiminnasta ja asemasta tulisikin käydä kuuluvampaa keskustelua, ja niiden toimintaa tulee tukea entistä vahvemmin.
"Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyödyllisiä muun muassa osatyökykyisten työllistämiseksi. Niitä voidaan tukea kilpailulainsäädännön puitteissa. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät yli puolet voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa kehittämiseen. Koska toiminnan tarkoitus voi olla monipuolisempi kuin pelkkä liikevoitto, tarjoaa se mahdollisuuksia entistä laajempien ihmisryhmien työllistämiseen. Helsingin tulee tukea yhteiskunnallisia yrityksiä tarjoamalla neuvontaa sekä lupaavissa hankkeissa alkuvaiheen rahoitusta tai muuta tukea." - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Yhteiskunnallisen yrityksen statusta saa käyttää yritys, joka pyrkii toiminnallaan ratkaisemaan jonkin yhteiskunnallisen ongelman tai toimintahäiriön eli jolla on selkeä yhteiskunnallinen tavoite tai missio! Yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa ohjaavat vahvat arvot, ja sen voitonjako on rajoitettu niin, että yrityksen on käytettävä valtaosa voitosta yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Uskon, että tulevaisuudessa yhä useammat yritykset toimivat, tai niiden tulisi toimia, kuten yhteiskunnalliset yritykset, joiden tuottamat hyödyt yhteiskunnalle ovat moninaiset. Kun yhä useampi kestävälle arvopohjalle rakennettu yritys ohjaa voittoaan yhteiskunnallisen hyvän kehittämiseen, voittaa siinä yritys, yhteiskunta ja kuntalaiset. Yhteiskunnallisten yritysten toiminnasta ja asemasta tulisikin käydä kuuluvampaa keskustelua, ja niiden toimintaa tulee tukea entistä vahvemmin.
"Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyödyllisiä muun muassa osatyökykyisten työllistämiseksi. Niitä voidaan tukea kilpailulainsäädännön puitteissa. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät yli puolet voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa kehittämiseen. Koska toiminnan tarkoitus voi olla monipuolisempi kuin pelkkä liikevoitto, tarjoaa se mahdollisuuksia entistä laajempien ihmisryhmien työllistämiseen. Helsingin tulee tukea yhteiskunnallisia yrityksiä tarjoamalla neuvontaa sekä lupaavissa hankkeissa alkuvaiheen rahoitusta tai muuta tukea." - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
4. Riittävä toimeentulo jokaiselle perustulon kautta
Kannatan perustuloa. Perustulo selkeyttäisi suomalaista sosiaaliturvaa, ja vaikka perustulo ei kaikissa tilanteissa poista muun sosiaaliturvan tai tuen tarvetta, sillä voidaan keventää tuntuvasti sosiaaliturvajärjestelmän raskasta byrokratiaa ja kuluja. Entäpä jos sen lisäksi perustuloon siirtyminen johtaisi myös siihen, että kansallinen yhteenkuuluvuuden tunteemme paranisi. Jospa yksilötasolla koettu merkityksellisyyden kokemus vapauttaisi meidät kokemaan valtion meille takaamaa perusturvallisuutta? Perustulo vapauttaisi voimavaramme siihen, että lähtisimme etsimään omaan elämäämme sen merkityksen, jota kaipaamme ja, joka tuo meidät osaksi yhteiskuntaa, jossa elämme. Sanokaa vaan, että olen idealisti – sillä olen siitä myös ylpeä.
"Jokainen helsinkiläinen on oikeutettu riittävään toimeentuloon. Helsingin kaupungin on voimakkaasti edistettävä siirtymistä kohti perustuloa ja perusturvan vähimmäistason korottamista. Pääkaupungin elinkustannusten korkea taso on huomioitava perusturvassa". - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Kannatan perustuloa. Perustulo selkeyttäisi suomalaista sosiaaliturvaa, ja vaikka perustulo ei kaikissa tilanteissa poista muun sosiaaliturvan tai tuen tarvetta, sillä voidaan keventää tuntuvasti sosiaaliturvajärjestelmän raskasta byrokratiaa ja kuluja. Entäpä jos sen lisäksi perustuloon siirtyminen johtaisi myös siihen, että kansallinen yhteenkuuluvuuden tunteemme paranisi. Jospa yksilötasolla koettu merkityksellisyyden kokemus vapauttaisi meidät kokemaan valtion meille takaamaa perusturvallisuutta? Perustulo vapauttaisi voimavaramme siihen, että lähtisimme etsimään omaan elämäämme sen merkityksen, jota kaipaamme ja, joka tuo meidät osaksi yhteiskuntaa, jossa elämme. Sanokaa vaan, että olen idealisti – sillä olen siitä myös ylpeä.
"Jokainen helsinkiläinen on oikeutettu riittävään toimeentuloon. Helsingin kaupungin on voimakkaasti edistettävä siirtymistä kohti perustuloa ja perusturvan vähimmäistason korottamista. Pääkaupungin elinkustannusten korkea taso on huomioitava perusturvassa". - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
5. Enemmän ja monipuolisempaa lähiopetusta nuorille ja valmistuvat avustettava työmarkkinoille
Lukuisat toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet uudistukset ja leikkaukset ovat johtaneet siihen, että monella alalla vastuu koulutuksen tuottamisesta lipuu oppilaitoksilta yrityksille. Muuttuneiden opinto-ohjelmien myötä yritysten on yhä vaikeampi ennakoida, mikä on opiskelijan osaamisen taso, kun hän tulee koulutussopimuksella yritykseen. Yhä useammin opiskelijoilla on puutteita jopa perustaidoissa. Näin ollen yritys tai yrittäjä päätyy vastuuseen myös sellaisen osaamisen kouluttamisesta, jonka päävastuu pitäisi olla oppilaitoksilla - kuten perusteet.
"Nuorten yhteiskuntatakuun tulee turvata jokaiselle nuorelle koulutus-, työharjoittelu- tai työpaikka. Nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä on laajennettava. Myös nuorten on saatava työstä asianmukainen palkka ja työn on perustuttava reiluille työehdoille.
Tasokas lähiopetus turvaa koulutuksen laadun. Lukioissa ongelmana ovat usein liian suuret ryhmäkoot ja ammatillisella puolella riittämätön määrä lähiopetustunteja. Ammattioppilaitosten lähiopetusmahdollisuuksia on vahvistettava. Lukioille on tarjottava enemmän resursseja opetustarjonnan monipuolistamiseen. Ryhmäkokoja on pienennettävä. Helsingin tulee asettaa kunnalliset laatukriteerit niin lukio- kuin ammatilliselle koulutukselle. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä edistetään esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa oppiainekokonaisuuksia molemmissa toisen asteen oppilaitoksessa. Helsinki tukee myös nuorten mahdollisuutta suorittaa toisen asteen tutkinto oppisopimuksella. Helsingin lukioiden korkeisiin keskiarvovaatimuksiin tulee puuttua esimerkiksi tarkastelemalla mahdollisuutta lisätä aloituspaikkoja, jotta useampi nuori pääsee aloittamaan halutessaan lukio-opinnot". - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Lukuisat toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet uudistukset ja leikkaukset ovat johtaneet siihen, että monella alalla vastuu koulutuksen tuottamisesta lipuu oppilaitoksilta yrityksille. Muuttuneiden opinto-ohjelmien myötä yritysten on yhä vaikeampi ennakoida, mikä on opiskelijan osaamisen taso, kun hän tulee koulutussopimuksella yritykseen. Yhä useammin opiskelijoilla on puutteita jopa perustaidoissa. Näin ollen yritys tai yrittäjä päätyy vastuuseen myös sellaisen osaamisen kouluttamisesta, jonka päävastuu pitäisi olla oppilaitoksilla - kuten perusteet.
"Nuorten yhteiskuntatakuun tulee turvata jokaiselle nuorelle koulutus-, työharjoittelu- tai työpaikka. Nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä on laajennettava. Myös nuorten on saatava työstä asianmukainen palkka ja työn on perustuttava reiluille työehdoille.
Tasokas lähiopetus turvaa koulutuksen laadun. Lukioissa ongelmana ovat usein liian suuret ryhmäkoot ja ammatillisella puolella riittämätön määrä lähiopetustunteja. Ammattioppilaitosten lähiopetusmahdollisuuksia on vahvistettava. Lukioille on tarjottava enemmän resursseja opetustarjonnan monipuolistamiseen. Ryhmäkokoja on pienennettävä. Helsingin tulee asettaa kunnalliset laatukriteerit niin lukio- kuin ammatilliselle koulutukselle. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä edistetään esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa oppiainekokonaisuuksia molemmissa toisen asteen oppilaitoksessa. Helsinki tukee myös nuorten mahdollisuutta suorittaa toisen asteen tutkinto oppisopimuksella. Helsingin lukioiden korkeisiin keskiarvovaatimuksiin tulee puuttua esimerkiksi tarkastelemalla mahdollisuutta lisätä aloituspaikkoja, jotta useampi nuori pääsee aloittamaan halutessaan lukio-opinnot". - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
|
6. Kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn käyttöä tehostettava
Heti näin artikkelin alkuun on todettava, että kuntouttavan työtoiminnan toimijakenttä on yksi epäselvä sotku. Etsiessäni tietoa esimerkiksi Helsingin kaupungin järjestämästä työtoiminnasta tämän artikkelin tueksi jäin melkoisen hämilleni. Kuinka on mahdollista, että kuntouttavan työtoiminnan kentällä tuntuu olevan yhden sun toisen sorttista toimijaa, jotka kaikki koettavat parhaansa mukaan vakuutella toimintansa pätevyydestä. Kuulostaako kriittiseltä? No saattaapa hyvinkin, mutta se johtuu pelkästään siitä, että kuntouttava työtoiminta on tullut jäädäkseen ja se on tärkeä osa kunnan ja yhteiskuntamme toimintaa. Näen kuntouttavassa työtoiminnassa kuitenkin edelleen todella paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. "Helsingin on tarjottava työttömille työtä normaalein työehdoin. Myös Helsinkiin on ilmestynyt ilmaistyömarkkinoita, joissa palkkatyötä vastaavaa työtä teetetään harjoittelijoita ketjuttamalla sekä kuntouttavalla työtoiminnalla. Kuntouttava työtoiminta pitää olla aidosti kuntouttavaa, muuten työtä pitää järjestää palkkatuettuna työnä. Palkkatuetun työn sekä kuntouttavan työn jatkopolkuja on vahvistettava panostamalla toimiviin välityömarkkinoihin, jossa kaupungilla tulisi olla vahvempi koordinoiva rooli. Palkkatuki on keskeinen työllistämisen väline. Kaupungin tulee käyttää valtion antamat palkkatukimäärärahat täysimääräisesti ja välttää näin kymmenien miljoonien sakkomaksut Kelalle". - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta |
|
7. MIELENTERVEYS ON YHTEINEN ETUMME
Mielenterveyspalveluiden, ja erityisesti psykoterapian tarve on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Psykoterapian tarpeessa olevan henkilön pääsy lopulta itse terapiaan on kuitenkin kuin pitkitetty labyrintti, jonka harvempi ihminen selvittää. Tunnen tuon reitin oikein hyvin itsekin. Mielenterveyspalveluiden ja terapian saamisen tulee olla paljon helpommin saavutettavissa, eikä terapiaan pääsyn prosessi saa kuormittaa ihmisiä näin raskaasti. Mielenterveyspalveluiden uudistamiseksi on tullut viime aikoina hyviä aloitteita, kuten Terapiatakuu. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, että mielenterveyttämme hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa vähintään samalla vakavuudella ja laajuudella, kuin kehomme muuta terveyttä hoidetaan ja ylläpidetään.
Mielenterveyspalvelut kuntalaisille julkisina palveluina
"Kaupungin tulee varmistaa riittävät mielenterveyden palvelut julkisena toimintana. Myös psykoterapiaa pitää olla tarjolla myös julkisena palveluna, eikä sitä saa jättää ostopalveluiden varaan. Yhteiskunnan tulee ottaa vastuu turvallisen keskusteluympäristön toteutumisesta niin omissa palveluissa kuin ostopalveluiden riittävällä valvonnalla. Kuten Vastaamon tietomurto osoittaa, tietoturva ei saa jäädä yksityisten palveluntarjoajien vastuulle.
Matalan kynnyksen palveluita jonottamatta
Helsingin on annettava hyvinvointitakuu kaupunkilaisilleen. Helsingin pitää panna toimeen terapiatakuu, joka takaa ihmiselle pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon viimeistään kuukauden sisällä ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Kunnan oman matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen hoitoverkosto tulee viipymättä rakentaa lisätä matalan kynnyksen palveluja mielenterveyspuolelle ja turvallisia keskustelupaikkoja. Psykiatrian avopalvelut on laitettava kuntoon". - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Mielenterveyspalveluiden, ja erityisesti psykoterapian tarve on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Psykoterapian tarpeessa olevan henkilön pääsy lopulta itse terapiaan on kuitenkin kuin pitkitetty labyrintti, jonka harvempi ihminen selvittää. Tunnen tuon reitin oikein hyvin itsekin. Mielenterveyspalveluiden ja terapian saamisen tulee olla paljon helpommin saavutettavissa, eikä terapiaan pääsyn prosessi saa kuormittaa ihmisiä näin raskaasti. Mielenterveyspalveluiden uudistamiseksi on tullut viime aikoina hyviä aloitteita, kuten Terapiatakuu. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, että mielenterveyttämme hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa vähintään samalla vakavuudella ja laajuudella, kuin kehomme muuta terveyttä hoidetaan ja ylläpidetään.
Mielenterveyspalvelut kuntalaisille julkisina palveluina
"Kaupungin tulee varmistaa riittävät mielenterveyden palvelut julkisena toimintana. Myös psykoterapiaa pitää olla tarjolla myös julkisena palveluna, eikä sitä saa jättää ostopalveluiden varaan. Yhteiskunnan tulee ottaa vastuu turvallisen keskusteluympäristön toteutumisesta niin omissa palveluissa kuin ostopalveluiden riittävällä valvonnalla. Kuten Vastaamon tietomurto osoittaa, tietoturva ei saa jäädä yksityisten palveluntarjoajien vastuulle.
Matalan kynnyksen palveluita jonottamatta
Helsingin on annettava hyvinvointitakuu kaupunkilaisilleen. Helsingin pitää panna toimeen terapiatakuu, joka takaa ihmiselle pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon viimeistään kuukauden sisällä ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Kunnan oman matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen hoitoverkosto tulee viipymättä rakentaa lisätä matalan kynnyksen palveluja mielenterveyspuolelle ja turvallisia keskustelupaikkoja. Psykiatrian avopalvelut on laitettava kuntoon". - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
|
Tukea nuorisotyölle
Ensimmäistä kertaa elämässä täytyy aina tehdä jotain juttuja, kuten tässä - täytin ekan vaalikoneen ikinä !! Kiitos tästä kokemuksesta Allianssille! Mulla on kotosalla viskarilaisesta teiniin ihania tyyppejä. Esikoinen on aloittanut toisen asteen ammatilliset opinnot ja keskimmäiset kahlaavat yläastetta kohden ensimmäisiä koko loppu elämää koskevia päätöksiä! "Nuorisotyön kautta edistetään nuorten vaikutusmahdollisuuksia, kehitetään nuorten vapaa-ajan palveluita ja harrastusmahdollisuuksia sekä tuetaan apua tarvitsevia nuoria. Nuorisotilojen pitää olla nuorten omia matalan kynnyksen oleskelu- ja ajanviettopaikkoja ja nuorisotyön palveluita pitää entistä enemmän viedä myös verkkoon ja sosiaalisen median alustoille. Etsivää nuorisotyötä ja nuorten henkilökohtaiseen tukeen tarkoitettua Ohjaamo-toimintaa tulee vahvistaa." - Lainaus Helsingin vasemmiston kuntavaaliohjelmasta. |
