SYNERGIA
YRITTÄJYYS, TOISEN ASTEEN KOULUTUS, KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA JA TERAPIAPALVELUT
Olen pitkään yrittäjyyteni aika seurannut oman alani kautta niin itse yrittämisen, koulutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan kenttää ja myös ponnistellut sen eteen, että näille alueille saataisiin uudistuksia. Tässä seuraavassa on listattuna Vasemmiston kuntavaaliohjelmasta ne kohdat joiden välillä näen selkeää synergia mahdollisuutta ja uudistuksen paikan.
Vasemmistolaista yrittäjämyönteistä kuntapolitiikkaa
Helsingissä 80 prosenttia yrityksistä ilmoittavat päätoimialakseen palvelun. 13% yrittäjistä toimivat kaupan alalla. Yhdessä nämä muodostavat enemmistön toimijoista, joiden etuja tulee ohjata ja kehittää. Perinteiset käsityö- ja palvelualojen pienyrittäjät tuottavat kuntaan tärkeitä ihmistä lähellä olevia päivittäispalveluita. Niiden säilyttämisestä ja turvaamisesta suurempien ja suurten monikansallisten ketjujen maahan rynniessä pitää tehdä selvät toimenpiteet ja tavoitteet. Olen ollut 13 vuotta yrittäjänä kiertotalouteen pohjaavassa tekstiili- ja muotialan pioneeriyrityksessä, minkä myötä tunnen alan haasteet ja mahdollisuudet hyvin. Mikro- ja pk-yrityksien innovaatioissa ja uudenlaisessa systeemisessä ajattelussa on suuret mahdollisuudet yhteiskuntamme ja Helsingin hyvinvoinnin edistäjiksi.
"Ketterä yrittäjämyönteinen kuntapolitiikka on elinvoimaisen ja toimivan kuntaelinkeinoelämän keskiössä. Yrittäjää huomioivassa kunnassa reilu pk-yrittäjä työllistyy ja/tai työllistää reiluin kilpailukykyisin ehdoin, tarjoaa laadukkaita riisumattomia palveluita kunnalle ja kuntalaisille, sekä osallistuu veronkantoon. Yritysmyönteinen ja toimiva kuntainfrastruktuuri edellyttää joustavia kuntapoliittisia päätöksentekoelimiä ja reiluja avoimia hankintaprosesseja. Yrittäjien tuottamat palvelut vaikuttavat suoraan kunnan elinkeinoelämään, sivistys- ja vapaa-ajan toimeen, kaavoituksiin ja maankäyttöön, sekä henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin." - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Vasemmistolaista yrittäjämyönteistä kuntapolitiikkaa
Helsingissä 80 prosenttia yrityksistä ilmoittavat päätoimialakseen palvelun. 13% yrittäjistä toimivat kaupan alalla. Yhdessä nämä muodostavat enemmistön toimijoista, joiden etuja tulee ohjata ja kehittää. Perinteiset käsityö- ja palvelualojen pienyrittäjät tuottavat kuntaan tärkeitä ihmistä lähellä olevia päivittäispalveluita. Niiden säilyttämisestä ja turvaamisesta suurempien ja suurten monikansallisten ketjujen maahan rynniessä pitää tehdä selvät toimenpiteet ja tavoitteet. Olen ollut 13 vuotta yrittäjänä kiertotalouteen pohjaavassa tekstiili- ja muotialan pioneeriyrityksessä, minkä myötä tunnen alan haasteet ja mahdollisuudet hyvin. Mikro- ja pk-yrityksien innovaatioissa ja uudenlaisessa systeemisessä ajattelussa on suuret mahdollisuudet yhteiskuntamme ja Helsingin hyvinvoinnin edistäjiksi.
"Ketterä yrittäjämyönteinen kuntapolitiikka on elinvoimaisen ja toimivan kuntaelinkeinoelämän keskiössä. Yrittäjää huomioivassa kunnassa reilu pk-yrittäjä työllistyy ja/tai työllistää reiluin kilpailukykyisin ehdoin, tarjoaa laadukkaita riisumattomia palveluita kunnalle ja kuntalaisille, sekä osallistuu veronkantoon. Yritysmyönteinen ja toimiva kuntainfrastruktuuri edellyttää joustavia kuntapoliittisia päätöksentekoelimiä ja reiluja avoimia hankintaprosesseja. Yrittäjien tuottamat palvelut vaikuttavat suoraan kunnan elinkeinoelämään, sivistys- ja vapaa-ajan toimeen, kaavoituksiin ja maankäyttöön, sekä henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin." - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Yhteiskunnallisilla yrityksillä työmahdollisuuksia
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden teema on todella lähellä sydäntäni ja olin suunnattoman iloinen nähdessäni, että se on nostettu myös Vasemmiston kuntavaaliohjelman yhdeksi teemaksi. Tässä artikkelissa pohdin “yy” teemaa ja kerron omasta suhteessa siihen.
"Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyödyllisiä muun muassa osatyökykyisten työllistämiseksi. Niitä voidaan tukea kilpailulainsäädännön puitteissa. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät yli puolet voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa kehittämiseen. Koska toiminnan tarkoitus voi olla monipuolisempi kuin pelkkä liikevoitto, tarjoaa se mahdollisuuksia entistä laajempien ihmisryhmien työllistämiseen. Helsingin tulee tukea yhteiskunnallisia yrityksiä tarjoamalla neuvontaa sekä lupaavissa hankkeissa alkuvaiheen rahoitusta tai muuta tukea." - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden teema on todella lähellä sydäntäni ja olin suunnattoman iloinen nähdessäni, että se on nostettu myös Vasemmiston kuntavaaliohjelman yhdeksi teemaksi. Tässä artikkelissa pohdin “yy” teemaa ja kerron omasta suhteessa siihen.
"Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyödyllisiä muun muassa osatyökykyisten työllistämiseksi. Niitä voidaan tukea kilpailulainsäädännön puitteissa. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät yli puolet voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa kehittämiseen. Koska toiminnan tarkoitus voi olla monipuolisempi kuin pelkkä liikevoitto, tarjoaa se mahdollisuuksia entistä laajempien ihmisryhmien työllistämiseen. Helsingin tulee tukea yhteiskunnallisia yrityksiä tarjoamalla neuvontaa sekä lupaavissa hankkeissa alkuvaiheen rahoitusta tai muuta tukea." - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Riittävä toimeentulo jokaiselle perustulon kautta
Perustulo ei todellakaan ole mikään uusi keksintö ja on sääli, ettei sitä kuitenkaan ole otettu juurikaan käyttöön. Itse näen, että sillä on kansantalouteen paljonkin annettavaa sen perusturvallisuuden tunnetta korjaavan ominaisuutensa takia.
Oma tulokulma lähes kaikkiin asioihin liittyy ihmisen psyykkeeseen ja siihen miten hän kokee olevansa osa toiminnallista yhteiskuntaa. Yhteiskunnasta eriytyminen ja syrjäytyminen eivät ole kenenkään toivelistalla ja on silkkaa typeryyttä ja ymmärtämättömyyttä edes ehdottaa mitään muuta.
"Jokainen helsinkiläinen on oikeutettu riittävään toimeentuloon. Helsingin kaupungin on voimakkaasti edistettävä siirtymistä kohti perustuloa ja perusturvan vähimmäistason korottamista. Pääkaupungin elinkustannusten korkea taso on huomioitava perusturvassa". - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Perustulo ei todellakaan ole mikään uusi keksintö ja on sääli, ettei sitä kuitenkaan ole otettu juurikaan käyttöön. Itse näen, että sillä on kansantalouteen paljonkin annettavaa sen perusturvallisuuden tunnetta korjaavan ominaisuutensa takia.
Oma tulokulma lähes kaikkiin asioihin liittyy ihmisen psyykkeeseen ja siihen miten hän kokee olevansa osa toiminnallista yhteiskuntaa. Yhteiskunnasta eriytyminen ja syrjäytyminen eivät ole kenenkään toivelistalla ja on silkkaa typeryyttä ja ymmärtämättömyyttä edes ehdottaa mitään muuta.
"Jokainen helsinkiläinen on oikeutettu riittävään toimeentuloon. Helsingin kaupungin on voimakkaasti edistettävä siirtymistä kohti perustuloa ja perusturvan vähimmäistason korottamista. Pääkaupungin elinkustannusten korkea taso on huomioitava perusturvassa". - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Enemmän ja monipuolisempaa lähiopetusta nuorille ja valmistuvat avustettava työmarkkinoille
Lukuisat toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet uudistukset ja leikkaukset ovat johtaneet siihen, että monella alalla vastuu koulutuksen tuottamisesta lipuu oppilaitoksilta yrityksille. Muuttuneiden opinto-ohjelmien myötä yritysten on yhä vaikeampi ennakoida, mikä on opiskelijan osaamisen taso, kun hän tulee koulutussopimuksella yritykseen. Yhä useammin opiskelijoilla on puutteita jopa perustaidoissa. Näin ollen yritys tai yrittäjä päätyy vastuuseen myös sellaisen osaamisen kouluttamisesta, jonka päävastuu pitäisi olla oppilaitoksilla - kuten perusteet.
"Nuorten yhteiskuntatakuun tulee turvata jokaiselle nuorelle koulutus-, työharjoittelu- tai työpaikka. Nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä on laajennettava. Myös nuorten on saatava työstä asianmukainen palkka ja työn on perustuttava reiluille työehdoille.
Tasokas lähiopetus turvaa koulutuksen laadun. Lukioissa ongelmana ovat usein liian suuret ryhmäkoot ja ammatillisella puolella riittämätön määrä lähiopetustunteja. Ammattioppilaitosten lähiopetusmahdollisuuksia on vahvistettava. Lukioille on tarjottava enemmän resursseja opetustarjonnan monipuolistamiseen. Ryhmäkokoja on pienennettävä. Helsingin tulee asettaa kunnalliset laatukriteerit niin lukio- kuin ammatilliselle koulutukselle. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä edistetään esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa oppiainekokonaisuuksia molemmissa toisen asteen oppilaitoksessa. Helsinki tukee myös nuorten mahdollisuutta suorittaa toisen asteen tutkinto oppisopimuksella. Helsingin lukioiden korkeisiin keskiarvovaatimuksiin tulee puuttua esimerkiksi tarkastelemalla mahdollisuutta lisätä aloituspaikkoja, jotta useampi nuori pääsee aloittamaan halutessaan lukio-opinnot". - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Lukuisat toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet uudistukset ja leikkaukset ovat johtaneet siihen, että monella alalla vastuu koulutuksen tuottamisesta lipuu oppilaitoksilta yrityksille. Muuttuneiden opinto-ohjelmien myötä yritysten on yhä vaikeampi ennakoida, mikä on opiskelijan osaamisen taso, kun hän tulee koulutussopimuksella yritykseen. Yhä useammin opiskelijoilla on puutteita jopa perustaidoissa. Näin ollen yritys tai yrittäjä päätyy vastuuseen myös sellaisen osaamisen kouluttamisesta, jonka päävastuu pitäisi olla oppilaitoksilla - kuten perusteet.
"Nuorten yhteiskuntatakuun tulee turvata jokaiselle nuorelle koulutus-, työharjoittelu- tai työpaikka. Nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä on laajennettava. Myös nuorten on saatava työstä asianmukainen palkka ja työn on perustuttava reiluille työehdoille.
Tasokas lähiopetus turvaa koulutuksen laadun. Lukioissa ongelmana ovat usein liian suuret ryhmäkoot ja ammatillisella puolella riittämätön määrä lähiopetustunteja. Ammattioppilaitosten lähiopetusmahdollisuuksia on vahvistettava. Lukioille on tarjottava enemmän resursseja opetustarjonnan monipuolistamiseen. Ryhmäkokoja on pienennettävä. Helsingin tulee asettaa kunnalliset laatukriteerit niin lukio- kuin ammatilliselle koulutukselle. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välistä yhteistyötä edistetään esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa oppiainekokonaisuuksia molemmissa toisen asteen oppilaitoksessa. Helsinki tukee myös nuorten mahdollisuutta suorittaa toisen asteen tutkinto oppisopimuksella. Helsingin lukioiden korkeisiin keskiarvovaatimuksiin tulee puuttua esimerkiksi tarkastelemalla mahdollisuutta lisätä aloituspaikkoja, jotta useampi nuori pääsee aloittamaan halutessaan lukio-opinnot". - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuetun työn käyttöä tehostettava
Heti näin artikkelin alkuun on todettava, että kuntouttava työtoiminnan toimijakenttä on yksi epäselvä syttiö. Etsiessäni tietoa esimerkiksi Helsingin kaupungin järjestämästä työtoiminnasta tämän artikkelin tueksi - jäin melkoisen hämilleni. Kuinka on mahdollista, että tämä kenttä tuntuu olevan yhden sun toisen sorttista toimijaa, jotka kaikki koettavat parhaansa mukaan vakuutella toimintansa pätevyydestä. Kuullostaako kriittiseltä? No saattaapa hyvinkin, mutta se johtuu pelkästään siitä, että kuntouttava työtoiminta on tullut jäädäkseen ja se on tärkeä osa kunnan ja yhteiskuntamme toimintaa, mutta myös näen kuntouttavassa työtoiminnassa todella paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
"Helsingin on tarjottava työttömille työtä normaalein työehdoin. Myös Helsinkiin on ilmestynyt ilmaistyömarkkinoita, joissa palkkatyötä vastaavaa työtä teetetään harjoittelijoita ketjuttamalla sekä kuntouttavalla työtoiminnalla. Kuntouttava työtoiminta pitää olla aidosti kuntouttavaa, muuten työtä pitää järjestää palkkatuettuna työnä. Palkkatuetun työn sekä kuntouttavan työn jatkopolkuja on vahvistettava panostamalla toimiviin välityömarkkinoihin, jossa kaupungilla tulisi olla vahvempi koordinoiva rooli. Palkkatuki on keskeinen työllistämisen väline. Kaupungin tulee käyttää valtion antamat palkkatukimäärärahat täysimääräisesti ja välttää näin kymmenien miljoonien sakkomaksut Kelalle". - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Heti näin artikkelin alkuun on todettava, että kuntouttava työtoiminnan toimijakenttä on yksi epäselvä syttiö. Etsiessäni tietoa esimerkiksi Helsingin kaupungin järjestämästä työtoiminnasta tämän artikkelin tueksi - jäin melkoisen hämilleni. Kuinka on mahdollista, että tämä kenttä tuntuu olevan yhden sun toisen sorttista toimijaa, jotka kaikki koettavat parhaansa mukaan vakuutella toimintansa pätevyydestä. Kuullostaako kriittiseltä? No saattaapa hyvinkin, mutta se johtuu pelkästään siitä, että kuntouttava työtoiminta on tullut jäädäkseen ja se on tärkeä osa kunnan ja yhteiskuntamme toimintaa, mutta myös näen kuntouttavassa työtoiminnassa todella paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
"Helsingin on tarjottava työttömille työtä normaalein työehdoin. Myös Helsinkiin on ilmestynyt ilmaistyömarkkinoita, joissa palkkatyötä vastaavaa työtä teetetään harjoittelijoita ketjuttamalla sekä kuntouttavalla työtoiminnalla. Kuntouttava työtoiminta pitää olla aidosti kuntouttavaa, muuten työtä pitää järjestää palkkatuettuna työnä. Palkkatuetun työn sekä kuntouttavan työn jatkopolkuja on vahvistettava panostamalla toimiviin välityömarkkinoihin, jossa kaupungilla tulisi olla vahvempi koordinoiva rooli. Palkkatuki on keskeinen työllistämisen väline. Kaupungin tulee käyttää valtion antamat palkkatukimäärärahat täysimääräisesti ja välttää näin kymmenien miljoonien sakkomaksut Kelalle". - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
Mielenterveyspalvelut kuntalaisille julkisina palveluina
"Kaupungin tulee varmistaa riittävät mielenterveyden palvelut julkisena toimintana. Myös psykoterapiaa pitää olla tarjolla myös julkisena palveluna, eikä sitä saa jättää ostopalveluiden varaan. Yhteiskunnan tulee ottaa vastuu turvallisen keskusteluympäristön toteutumisesta niin omissa palveluissa kuin ostopalveluiden riittävällä valvonnalla. Kuten Vastaamon tietomurto osoittaa, tietoturva ei saa jäädä yksityisten palveluntarjoajien vastuulle.
Matalan kynnyksen palveluita jonottamatta
Helsingin on annettava hyvinvointitakuu kaupunkilaisilleen. Helsingin pitää panna toimeen terapiatakuu, joka takaa ihmiselle pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon viimeistään kuukauden sisällä ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Kunnan oman matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen hoitoverkosto tulee viipymättä rakentaa lisätä matalan kynnyksen palveluja mielenterveyspuolelle ja turvallisia keskustelupaikkoja. Psykiatrian avopalvelut on laitettava kuntoon". - Lainaus vasemmiston kuntavaaliohjelmasta
