OPISKELIJAVALINTAUUDISTUKSESSA RÄIKEÄ EPÄKOHTA!
|
Törmäsin tänään aamulla Ylen uutiseen opiskelijavalintauudistuksesta, jossa on kauniit tavoitteet ja mukavia lupauksia. Kauniit ovat puheet, mutta niistä puuttuu yksi erittäin suurta ihmisjoukkoa koskeva aatos - nimittäin me "amislaiset" ja meidän jatkokoulutus korkeakouluissa.
Onko tämä uudistus askel kohden tasa-arvoisempaa koulutusta? |
|
YLE UUDISTUKSEN SUITSUTTAJANA?
Törmäsin tänään aamulla Ylen uutiseen opiskelijavalintauudistuksesta, jossa on kauniit tavoitteet ja mukavia lupauksia. Artikkeli alkaa ihanalla lupauksella päänttäämisen jäämisestä historiaan, ja kertoo kuinka uudistuksen myötä “turhien” välivuosien vähentyessä, opiskelijat siirtyvät sutjakkaasti, aikaa ja yhteiskunnan rahoja turhaan kuluttamatta, suoraan jatko-opintoihin korkeakouluihin.
Sinänsä tämän uudistus ei ole mitenkään uusi, vaan suuntaus on alkanut painottua valinnoissa jo 2017 vuodesta lähtien. Nyt kuitenkin tästä on tehty ihan virallinen tavoite ja linjaus, jonka mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen sopimana tavoitteena on, että vuodesta 2020 alkaen yli puolet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnan kautta.
Linkki Ylen artikkeliin: https://yle.fi/uutiset/3-11793935?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social
AMISLAISET KAKKOSKANSALAISIA?
Olen itse ollut 2000-luvun vaihteesta lähtien tiiviisti tekemisissä Ammatillisen koulutuskentän kanssa, ensin itse opiskelijana ja sittemmin alan ammattilaisena ja edelläkävijäyrittäjänä. Kun aloitin vuonna 1999 amiksen, oli selvää, että olin siellä, koska olin niin PASKA koulussa. Vanhempien eron ja paikkakunnan vaihdoksen myötä, elämäni oli sekavaa ja kaiken kaikkiaan turbulennsissa, eikä sitä auttanut paine siitä, että olisi pitänyt tehdä koko loppuelämää koskevia jatko-opintoihin liittyviä päätöksiä. Päädyin amikseen - jonne sanottiin menevän kaikkien niiden, jotka eivät muualle päässeet. Mielestäni tässä tapahtui tasa-arvoistavaa parannusuta 2000-luvun puolenvälin jälkeen ja nyt, on päädytty palauttamaan tämä selkeä kahtiajako.
Matkan varrella erilaisia ammatillisia koulutuksia itselleni onkin kertynyt lähes yhden käden sormien verran, erikoisammattitutkintoon saakka. Ensimmäisen tutkinnon suorittamisen jälkeen olin tilanteessa, missä olisi pitänyt löytää väyliä eteenpäin, mutta vielä tuolloin ei amis-papereilla esim. taideylipistoon olisi päästy - tuolloin vaateena olikin juurikin ylioppilastodistus. Tämä kuitenkin muuttui muutamia vuosia myöhemmin, tosin siitä ei enää itselleni ollut iloa, sillä aika-ikkuna ja elämä oli tuosta ajanut ohi.
En ymmärrä millä tavalla voidaan ajatella sen edistävän yhteiskunnan tolaa, että nuoret laitetaan kuin ratsut radalle jo yläasteen alkupään jälkeen ja alkaa tiukka ravaus ensin kohden parhaita lukioita ja siitä edelleen kovassa paineessa korkea-asteen opintojen pariin.
Ja eikö ole ihan lukiolais-nuorenkin kannalta epäsuotuisaa se, että tässä kilpailuasetelma kohden korkeakouluopintoja suistaa osan ahdinkoon kun opinnoista ei suoriuduta riittävän hyvin ja toisen puolen raakaan vertailuun paremmuudesta. Kilpailuasetelma polarisoi opiskelijoita heidän kyvykkyytensä mukaan ja tästä kärsivät spektrin kummassakin päässä olevat opiskelijat.
TUKITTU ON JA AMIKSESTA EI PUHUTA MISSÄÄN
Asiasta on myös tehty useampi selvitys Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) toimesta ja tulokset ainakaan minua vakuuta pätkääkään!
Tutkimustuloksista puuttuu täysin kriittiset äänenpainot, ja niissä tunnutaan tuovan esiin lähes jonkun sanelemaa agendaa. Erääksi opiskelijavalintauudistuksen hyödyistä mainitaan, että hakijat voivat hakea eri paikkakunnilla sijaitseviin hakukohteisiin valmistautumatta useisiin valintakokeisiin ja matkustamatta pääsykokeisiin eri paikkakunnille - eli pänttäämällä päänsä verille lukiossa avautuvat ovet sen jälkeen täysin kivuttomasti, lähes minne vaan eväänsä liikuttamatta.
Lähtökohtaisesti kaikki uudistusta puoltava materiaali unohtaa systemaattisen oloisesti yhden puolikkaan väestöstä kokonaan. Luettuani Ylen artikkelin kiinnostuin etsimään tietoa siitä, miten uudistus on ajateltu ja todettu vaikuttaneen toisen asteen ammatillisissa opinnoissa opiskelevien tilanteeseen. Valitettavasti, en tästä oikeastaan löytänyt mitään järkevää ja suoraselkäistä tietoa.
Linkki väliraporttiin:
https://vatt.fi/-/opiskelijavalintauudistuksen-seurantatutkimuksen-valiraportti-on-julkaistu
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VASTAA
Olen alle suoraan nostanut Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta näennäisen keskustelun, jonka tulisi vastata tähän kaikkien amislaisten huulilla olevaan kysymysten sarjaan siitä, eikö tämä uusi opiskelijavalinta-menettely ole toisen asteen ammatillista koulutusta alentavaa ja toisarvoistavaa… Itselleni tämän lukemisesta ainoastaan aiheutti suoraan sanotusti vitutusta, mutta kukiin tulkitkoon tästä kuten siinä sanotaan…
Kysymys: Onko ammatillisen koulutuksen todistuksella mahdollisuus hakea korkeakouluihin vuodesta 2020 lähtien.
OKM vastaus: Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto tuottavat kelpoisuuden korkeakouluopintoihin kuten ennenkin. Se mitä valintatapoja tällaisella tutkinnolla hakevalle on tarjolla, riippuu korkeakoulusta ja hakukohteesta.
Ammattikorkeakoulut käyttävät ammatilliseen perustutkintoon perustuvaa valintaa pääosin kaikilla aloilla, joilla ylioppilastutkintoonkin perustuvaa todistusvalintaa.
Valintakokeeseen perustuva valintatapa on joka tapauksessa tarjolla.
Kysymys: Miten ammatillisen tutkinnon suorittaneet valitaan jatkossa korkeakouluihin?
OKM Vastaus: Kukin korkeakoulu päättää, valitseeko se todistuksen perusteella opiskelijoita ylioppilastutkintoon perustuen vai sekä ylioppilastutkintoon että ammatilliseen perustutkintoon perustuen.
Ammattikorkeakoulut ovat päättäneet käyttää ammatilliseen perustutkintoon perustuvaa todistusvalintaa kaikilla niillä aloilla, joilla on ylioppilastutkintoonkin perustuvaa todistusvalintaa.
Kysymys: Onko ammatillisen koulutuksen opiskelijan vaikeampi päästä korkeakouluun, kun käyttöön otetaan toditusvalinnat? Pieneneekö valintakokeella otettavien määrä, kun pääosa opiskelijoista valitaan todistusten perusteella?
OKM vastaus: Kun lisätään todistusvalintoja, luovutaan yhteispistevalinnasta. Historiaan jäävä yhteispistevalinta on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ollut tarjolla vain ylioppilaille, koska siinä hyödynnetään ylioppilastutkinnon kokeiden arvosanoja.
Pelkällä valintakokeella paikoista jaetaan tulevaisuudessakin merkittävä määrä. Itse asiassa yliopistoissa pelkkään valintakokeeseen perustuen jaettavien paikkojen määrä lisääntyy.
Kysymys: Mikä on ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon rooli opiskelijavalinnoissa?
OKM vastaus: Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suorittaa ammatillisen perustutkinnon. Tämän lisäksi on olemassa ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Myös ne antavat kelpoisuuden korkeakouluopintoihin, mutta niistä ei kuitenkaan saa arvosanoja, joita voitaisiin käyttää todistusvalinnassa.
Ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneiden käytettävissä ovat jatkossakin sekä valintakoeväylä että avoimen korkeakoulun väylä. Käytännössä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneen polku jatko-opintoihin kulkee usein työelämän kautta. Ammattikorkeakoulujen monimuotokoulutuksessa on ollut käytössä valintatapa, jossa saa pisteitä työkokemuksesta. Koulutuspolku, jossa ammatillisen tutkinnon jälkeen siirrytään työelämään ja sieltä jatko-opintoihin, on merkittävä ja sitä ylläpidetään jatkossakin.
Linkki opetus- ja kulttuuriministeriön mineduun:
https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat
SE TOINEN VAIHTOEHTO - VÄYLÄOPINNOT
Viime syksynä kiinnostuin kalenterin tyhjentymisen myötä korkeakoulujen ns. Avoimen opinnoista ja perehdyin myös väyläopinto-menettelyyn. Hienoa edistystä korkeakouluopintoihin suuntautumisen auttamiseksi - aikaan itselleni ei edes moista ehdotettu “opon” toimesta.
Päädyin soittelemaan mm. HAMKin opintoohjaajalle (joka tiesikin minut entuudestaan) ja selvittelin mahdollisuuksiani suorittaa AMK tutkinto. Valitettava tosiasia kuitenkin se, että huolimatta 24 vuoden kokemuksesta alalla ja vaikka omaan PT, AT ja EAT muotoisia alani tutkintoja.. Ei niillä ole sitten yhtään mitään painoarvoa AMK-opintoihin hakeuduttaessa.
Mikä sitten tekee minusta epäpätevämmän hakeutumaan korkeakoulu-haun kautta opiskelemaan kuin nuoren, joka tulee suoraan lukiosta?
Juhlallisesti OKM ilmoittaa, että ammatillisista opinnoista on mahdollista hakeutua korkeakouluopintoihin niin sanottujen väyläopintojen kautta. Avoimen väylällä tarkoitetaan yleensä avoimen yliopiston opintoja, jotka suorittamalla voit saada opiskelupaikan yliopistosta. Avoimen väylän opinnot ovat oikeita yliopisto-opintoja. Kuitenkin palautan tähän edellisen kappaleen lauselman OKM:än vastauksesta “Koulutuspolku, jossa ammatillisen tutkinnon jälkeen siirrytään työelämään ja sieltä jatko-opintoihin, on merkittävä ja sitä ylläpidetään jatkossakin.” Eli mielestäni tämä maalaa enemmin kuvan siitä, että amislaiset menkää vaan niihin hanttihommiin, ja jos on nyt ihan pakko niin menkää sinne väylään vaan.
Tämä väylä on siis hieno juttu, tosin esimerkiksi oman alani opintoja en sen kautta löytänyt sitten yhtään ja päädyin suorittamaan viime syksynä pari TAMKin kurssia (joista en sitten oikeastaan oppinut mitään) mm. Kestävästä kehityksestä ja yrittäjyydestä sekä kolmannen ohjelmoinnin perusteista, mutta sen keskeytin ihan sen takia, että kurssi oli niin huonosti laadittu. Että Todella hyvä, että kehitetään - sietääkin kehittää!Kuten kehittää “Toinen reitti yliopistoon (TRY)”. Hanke siis etsii ja kehittää avoimen väylää hakutapana, pilotoimalla erilaisia reittejä tutkintokoulutukseen todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle. Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen kehittämishanke, jossa on mukana 11 yliopistoa ja useita eri oppiaineita.
Se milloin nämä “avikkeet” amislaisten jatkokouluttamiseksi tulee käyttöön jää nähtäväksi
https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try
#korkeakoulu #yliopisto #korekakouluopinnot #väyläopinnot #avoinyliopisto #avoinkorkeakoulu #opiskelijavalinnat #opiskelijavalintauudistus
Törmäsin tänään aamulla Ylen uutiseen opiskelijavalintauudistuksesta, jossa on kauniit tavoitteet ja mukavia lupauksia. Artikkeli alkaa ihanalla lupauksella päänttäämisen jäämisestä historiaan, ja kertoo kuinka uudistuksen myötä “turhien” välivuosien vähentyessä, opiskelijat siirtyvät sutjakkaasti, aikaa ja yhteiskunnan rahoja turhaan kuluttamatta, suoraan jatko-opintoihin korkeakouluihin.
Sinänsä tämän uudistus ei ole mitenkään uusi, vaan suuntaus on alkanut painottua valinnoissa jo 2017 vuodesta lähtien. Nyt kuitenkin tästä on tehty ihan virallinen tavoite ja linjaus, jonka mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen sopimana tavoitteena on, että vuodesta 2020 alkaen yli puolet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnan kautta.
Linkki Ylen artikkeliin: https://yle.fi/uutiset/3-11793935?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social
AMISLAISET KAKKOSKANSALAISIA?
Olen itse ollut 2000-luvun vaihteesta lähtien tiiviisti tekemisissä Ammatillisen koulutuskentän kanssa, ensin itse opiskelijana ja sittemmin alan ammattilaisena ja edelläkävijäyrittäjänä. Kun aloitin vuonna 1999 amiksen, oli selvää, että olin siellä, koska olin niin PASKA koulussa. Vanhempien eron ja paikkakunnan vaihdoksen myötä, elämäni oli sekavaa ja kaiken kaikkiaan turbulennsissa, eikä sitä auttanut paine siitä, että olisi pitänyt tehdä koko loppuelämää koskevia jatko-opintoihin liittyviä päätöksiä. Päädyin amikseen - jonne sanottiin menevän kaikkien niiden, jotka eivät muualle päässeet. Mielestäni tässä tapahtui tasa-arvoistavaa parannusuta 2000-luvun puolenvälin jälkeen ja nyt, on päädytty palauttamaan tämä selkeä kahtiajako.
Matkan varrella erilaisia ammatillisia koulutuksia itselleni onkin kertynyt lähes yhden käden sormien verran, erikoisammattitutkintoon saakka. Ensimmäisen tutkinnon suorittamisen jälkeen olin tilanteessa, missä olisi pitänyt löytää väyliä eteenpäin, mutta vielä tuolloin ei amis-papereilla esim. taideylipistoon olisi päästy - tuolloin vaateena olikin juurikin ylioppilastodistus. Tämä kuitenkin muuttui muutamia vuosia myöhemmin, tosin siitä ei enää itselleni ollut iloa, sillä aika-ikkuna ja elämä oli tuosta ajanut ohi.
En ymmärrä millä tavalla voidaan ajatella sen edistävän yhteiskunnan tolaa, että nuoret laitetaan kuin ratsut radalle jo yläasteen alkupään jälkeen ja alkaa tiukka ravaus ensin kohden parhaita lukioita ja siitä edelleen kovassa paineessa korkea-asteen opintojen pariin.
Ja eikö ole ihan lukiolais-nuorenkin kannalta epäsuotuisaa se, että tässä kilpailuasetelma kohden korkeakouluopintoja suistaa osan ahdinkoon kun opinnoista ei suoriuduta riittävän hyvin ja toisen puolen raakaan vertailuun paremmuudesta. Kilpailuasetelma polarisoi opiskelijoita heidän kyvykkyytensä mukaan ja tästä kärsivät spektrin kummassakin päässä olevat opiskelijat.
TUKITTU ON JA AMIKSESTA EI PUHUTA MISSÄÄN
Asiasta on myös tehty useampi selvitys Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) toimesta ja tulokset ainakaan minua vakuuta pätkääkään!
Tutkimustuloksista puuttuu täysin kriittiset äänenpainot, ja niissä tunnutaan tuovan esiin lähes jonkun sanelemaa agendaa. Erääksi opiskelijavalintauudistuksen hyödyistä mainitaan, että hakijat voivat hakea eri paikkakunnilla sijaitseviin hakukohteisiin valmistautumatta useisiin valintakokeisiin ja matkustamatta pääsykokeisiin eri paikkakunnille - eli pänttäämällä päänsä verille lukiossa avautuvat ovet sen jälkeen täysin kivuttomasti, lähes minne vaan eväänsä liikuttamatta.
Lähtökohtaisesti kaikki uudistusta puoltava materiaali unohtaa systemaattisen oloisesti yhden puolikkaan väestöstä kokonaan. Luettuani Ylen artikkelin kiinnostuin etsimään tietoa siitä, miten uudistus on ajateltu ja todettu vaikuttaneen toisen asteen ammatillisissa opinnoissa opiskelevien tilanteeseen. Valitettavasti, en tästä oikeastaan löytänyt mitään järkevää ja suoraselkäistä tietoa.
Linkki väliraporttiin:
https://vatt.fi/-/opiskelijavalintauudistuksen-seurantatutkimuksen-valiraportti-on-julkaistu
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VASTAA
Olen alle suoraan nostanut Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta näennäisen keskustelun, jonka tulisi vastata tähän kaikkien amislaisten huulilla olevaan kysymysten sarjaan siitä, eikö tämä uusi opiskelijavalinta-menettely ole toisen asteen ammatillista koulutusta alentavaa ja toisarvoistavaa… Itselleni tämän lukemisesta ainoastaan aiheutti suoraan sanotusti vitutusta, mutta kukiin tulkitkoon tästä kuten siinä sanotaan…
Kysymys: Onko ammatillisen koulutuksen todistuksella mahdollisuus hakea korkeakouluihin vuodesta 2020 lähtien.
OKM vastaus: Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto tuottavat kelpoisuuden korkeakouluopintoihin kuten ennenkin. Se mitä valintatapoja tällaisella tutkinnolla hakevalle on tarjolla, riippuu korkeakoulusta ja hakukohteesta.
Ammattikorkeakoulut käyttävät ammatilliseen perustutkintoon perustuvaa valintaa pääosin kaikilla aloilla, joilla ylioppilastutkintoonkin perustuvaa todistusvalintaa.
Valintakokeeseen perustuva valintatapa on joka tapauksessa tarjolla.
Kysymys: Miten ammatillisen tutkinnon suorittaneet valitaan jatkossa korkeakouluihin?
OKM Vastaus: Kukin korkeakoulu päättää, valitseeko se todistuksen perusteella opiskelijoita ylioppilastutkintoon perustuen vai sekä ylioppilastutkintoon että ammatilliseen perustutkintoon perustuen.
Ammattikorkeakoulut ovat päättäneet käyttää ammatilliseen perustutkintoon perustuvaa todistusvalintaa kaikilla niillä aloilla, joilla on ylioppilastutkintoonkin perustuvaa todistusvalintaa.
Kysymys: Onko ammatillisen koulutuksen opiskelijan vaikeampi päästä korkeakouluun, kun käyttöön otetaan toditusvalinnat? Pieneneekö valintakokeella otettavien määrä, kun pääosa opiskelijoista valitaan todistusten perusteella?
OKM vastaus: Kun lisätään todistusvalintoja, luovutaan yhteispistevalinnasta. Historiaan jäävä yhteispistevalinta on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ollut tarjolla vain ylioppilaille, koska siinä hyödynnetään ylioppilastutkinnon kokeiden arvosanoja.
Pelkällä valintakokeella paikoista jaetaan tulevaisuudessakin merkittävä määrä. Itse asiassa yliopistoissa pelkkään valintakokeeseen perustuen jaettavien paikkojen määrä lisääntyy.
Kysymys: Mikä on ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon rooli opiskelijavalinnoissa?
OKM vastaus: Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suorittaa ammatillisen perustutkinnon. Tämän lisäksi on olemassa ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Myös ne antavat kelpoisuuden korkeakouluopintoihin, mutta niistä ei kuitenkaan saa arvosanoja, joita voitaisiin käyttää todistusvalinnassa.
Ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneiden käytettävissä ovat jatkossakin sekä valintakoeväylä että avoimen korkeakoulun väylä. Käytännössä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneen polku jatko-opintoihin kulkee usein työelämän kautta. Ammattikorkeakoulujen monimuotokoulutuksessa on ollut käytössä valintatapa, jossa saa pisteitä työkokemuksesta. Koulutuspolku, jossa ammatillisen tutkinnon jälkeen siirrytään työelämään ja sieltä jatko-opintoihin, on merkittävä ja sitä ylläpidetään jatkossakin.
Linkki opetus- ja kulttuuriministeriön mineduun:
https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat
SE TOINEN VAIHTOEHTO - VÄYLÄOPINNOT
Viime syksynä kiinnostuin kalenterin tyhjentymisen myötä korkeakoulujen ns. Avoimen opinnoista ja perehdyin myös väyläopinto-menettelyyn. Hienoa edistystä korkeakouluopintoihin suuntautumisen auttamiseksi - aikaan itselleni ei edes moista ehdotettu “opon” toimesta.
Päädyin soittelemaan mm. HAMKin opintoohjaajalle (joka tiesikin minut entuudestaan) ja selvittelin mahdollisuuksiani suorittaa AMK tutkinto. Valitettava tosiasia kuitenkin se, että huolimatta 24 vuoden kokemuksesta alalla ja vaikka omaan PT, AT ja EAT muotoisia alani tutkintoja.. Ei niillä ole sitten yhtään mitään painoarvoa AMK-opintoihin hakeuduttaessa.
Mikä sitten tekee minusta epäpätevämmän hakeutumaan korkeakoulu-haun kautta opiskelemaan kuin nuoren, joka tulee suoraan lukiosta?
Juhlallisesti OKM ilmoittaa, että ammatillisista opinnoista on mahdollista hakeutua korkeakouluopintoihin niin sanottujen väyläopintojen kautta. Avoimen väylällä tarkoitetaan yleensä avoimen yliopiston opintoja, jotka suorittamalla voit saada opiskelupaikan yliopistosta. Avoimen väylän opinnot ovat oikeita yliopisto-opintoja. Kuitenkin palautan tähän edellisen kappaleen lauselman OKM:än vastauksesta “Koulutuspolku, jossa ammatillisen tutkinnon jälkeen siirrytään työelämään ja sieltä jatko-opintoihin, on merkittävä ja sitä ylläpidetään jatkossakin.” Eli mielestäni tämä maalaa enemmin kuvan siitä, että amislaiset menkää vaan niihin hanttihommiin, ja jos on nyt ihan pakko niin menkää sinne väylään vaan.
Tämä väylä on siis hieno juttu, tosin esimerkiksi oman alani opintoja en sen kautta löytänyt sitten yhtään ja päädyin suorittamaan viime syksynä pari TAMKin kurssia (joista en sitten oikeastaan oppinut mitään) mm. Kestävästä kehityksestä ja yrittäjyydestä sekä kolmannen ohjelmoinnin perusteista, mutta sen keskeytin ihan sen takia, että kurssi oli niin huonosti laadittu. Että Todella hyvä, että kehitetään - sietääkin kehittää!Kuten kehittää “Toinen reitti yliopistoon (TRY)”. Hanke siis etsii ja kehittää avoimen väylää hakutapana, pilotoimalla erilaisia reittejä tutkintokoulutukseen todistusvalinnan ja valintakokeiden rinnalle. Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen kehittämishanke, jossa on mukana 11 yliopistoa ja useita eri oppiaineita.
Se milloin nämä “avikkeet” amislaisten jatkokouluttamiseksi tulee käyttöön jää nähtäväksi
https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try
#korkeakoulu #yliopisto #korekakouluopinnot #väyläopinnot #avoinyliopisto #avoinkorkeakoulu #opiskelijavalinnat #opiskelijavalintauudistus
